Liikennepoliittisten valintojen vaikutus liikkumiseen ... - HSL

878.3 Helsingin seudun liikenteen ja maankäytön suunnitteluprosessin kehittäminenHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessi on tärkeä ja sitä tulisi vahvistaaHelsingin seudun vaiheittain kehittynyt liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessi näyttäytyy edukseenkohdekaupunkien vertailussa. Suunnitelmat ovat ensimmäisestä vuoden 1994 PLJ:stä lähtienperustuneet seudulliseen yhteistyöhön, liikennetutkimuksiin ja -ennusteisiin sekä vaikutusten arviointiin.Vuoden 2011 suunnitelmasta lähtien suunnittelualueena on ollut 14 kunnan Helsingin seutu,kun se aiemmin oli neljän kunnan pääkaupunkiseutu. Yhteisen suunnitelman perusteella on tehtyliikennejärjestelmäpäätös. Pääkaupunkiseudun vuosien 2002 ja 2007 suunnitelmat johtivat YTValueenja valtion väliseen aiesopimukseen liikenneasioista. HLJ 2011:n pohjalta tehtiin maankäytön,asumisen ja liikenteen asioita yhdessä käsittelevä MAL-aiesopimus 2012–2015 Helsingin seudunkuntien ja valtion välillä.Yhteistyö maankäytön suunnittelun kanssa on kehittynyt suunnitelmakierrosten edetessä. NykyisenHelsingin seudun MAL-aiesopimuksen mukaisesti Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma(MASU), jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmänkehittämisperiaatteet ja ratkaisut. HLJ 2015 ja MASU etenevät rinnakkain, niistä tehdäänomat päätöksensä ja ne yhdessä luovat pohjan seuraavalla MAL-aiesopimukselle. Kaikkiaan Helsinginseudun liikennejärjestelmäprosessi näyttää laajenneen johdonmukaisesti kohden seudunkattavaa maankäytön ja liikenteen yhteistä suunnittelua ja järjestämistä.Laajan prosessin ominaisuuksia ovat sen suurehko resurssitarve ja taipumus kompromissiratkaisuihin.Käytännössä laaja prosessi on kuitenkin oikea tapa edetä seudun liikenteen ja maankäytönkehittämisessä, koska seudullisen suunnitelman onnistuminen edellyttää kaikkien merkittävientahojen osallisuutta ja sitoutumista. Ilman seudullista suunnitteluprosessia valtion olisi otettavasuunnittelu- ja päätösvaltaa seudun kysymyksistä – tai sitten seudun kehittäminen taantuisi yhteisennäkemyksen puutteeseen.Prosessia olisi mahdollista vahvistaa siten, että lain mukainen liikennejärjestelmäsuunnittelun velvoiteulotetaan koko Helsingin seudulle. Nyt yhteisen suunnittelun velvoite koskee vain pääkaupunkiseudunneljää kuntaa ja muut kunnat ovat mukana yhteistyössä ilman velvoitetta. On hyväasia, että yhteistyötä syntyy luontaisesti ilman velvoitetta, mutta toisaalta lainmukaisuus tekee prosessistavahvemman. MASU-prosessin vakiinnuttaminen lainsäädännön kautta toisi kokonaisuudelleaiesopimusta vahvemman pohjan.Edellä kuvatun prosessi tarpeellisuus on asiallisesti riippumaton siitä, millainen kunta- tai metropolihallintorakenneHelsingin seudulla vastaisuudessa on.Suunnitelman ja sopimuksen sitovuutta tulisi vahvistaaYksi mahdollisuus vahvistaa HLJ- ja MASU-suunnitelmien prosesseja on liittää suunnitteluvaiheeseenkorkeimman tason kuntapoliitikoista koostuva poliittinen ohjausryhmä, kuten Göteborgissatehtiin valmisteltaessa K2020-suunnitelmaa. Sen kanssa keskusteltaisiin suunnitelman sisällöstä jolaadintavaiheessa, jolloin liikenteen ja maankäytön poliittisia tavoitteita ja linjauksia osattaisiin perusteellisemminottaa huomioon jo suunnittelun aikana. Poliittinen ohjausryhmä antaisi suunnitteluprosessillemahdollisuuden ymmärtää pintaa syvemmältä niin kuntien kuin valtionkin päätöksiä ja