Liikennepoliittisten valintojen vaikutus liikkumiseen ... - HSL

More documents

Recommendations

Info

505 Kööpenhamina – Sormimalli ohjaa maankäytön ja liikenteen suunnittelua5.1 Kööpenhaminan seutu ja sen liikennejärjestelmäKööpenhaminan kaupungin asukasmäärä on noin 560 000. Kööpenhaminan seutu Hovedstadsområdetkäsittää useimpien määritelmien mukaan 34 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä on1 940 000, pinta-ala 3 030 km 2 ja väestöntiheys 639 asukasta/km 2 . Paikallisesti alue tunnetaan HTalueena,sillä alueen joukkoliikenteestä vastaava yhteinen operaattori Movia oli aiemmalta nimelläänHT.Kuva 19. Kööpenhaminan kaupungin ja seudun väkiluvun kehitys 1975–2010 sekä liikenteen kulkumuoto-osuudetvuonna 2006 (Helsingin kaupungin tietokeskus 2013, Region Hovestaden 2009).Kööpenhaminan kaupungin alueella noin 66 % ja koko Kööpenhaminan seudulla noin 56 % matkoistatehdään kävellen, polkupyörällä tai joukkoliikenteellä. Autoilun osuus matkoista on kaupunginalueella 34 % ja koko seudulla 44 %.Kööpenhaminan seudulla on kolme joukkoliikenteestä vastaavaa organisaatioita. Movia järjestääbussiliikenteen ja tilaa paikallisjunaliikennettä junayhtiöiltä Lokalbanen A/S ja Regionstog A/S. DSBvastaa pääosasta lähijunaliikennettä (S-Tåg). Kööpenhaminan metron rakentamisesta ja liikennöinnistävastaa oma erillinen yhtiö (Metroselskapet I/S), jonka omistavat Kööpenhaminan kaupunki(50 %), Tanskan valtio (41,7 %) ja Fredriksbergin kaupunki (8,3 %). Toimijoilla on yhteinen lippujataksajärjestelmä. Suunnittelusta ja informaatiosta vastaa jokainen toimija itse, mutta yhteistyö ontiivistä.Movian bussiliikenteessä on noin 570 bussilinjaa, jotka on jaoteltu keskusta-alueen tiheävuorovälisiinA-busseihin, S-junaliikenteen kaltaisiin esikaupunkialueiden S-busseihin, paikallis- ja S-junaverkkoa laajentaviin ja syöttäviin R-net -busseihin, ruuhka-aikoina isoja työpaikka-alueita jaliikenteen solmupisteitä syöttäviä E-busseja sekä liityntälinjoja esikaupunkien ja keskustan asemilla.Movian järjestämässä paikallisjunaliikenteessä on kahdeksan linjaa (yhteensä 338 km ja 112asemaa). Kööpenhaminassa on kaksi automatisoitua metrolinjaa (33,5 km ja 31 asemaa). Kehämetro(15 km ja 17 asemaa) on rakenteilla.Kööpenhaminan seudulla on kattava tieverkko, jonka runkona ovat maksuttomat moottoritiet. Kööpenhaminassamyös valmisteltiin ruuhkamaksujärjestelmää. Vuoden 2012 alussa Tanskan hallituspäätti, ettei asiaa viedä eteenpäin.
51Kuva 20. Kööpenhaminan seudun raideliikenneverkosto (Abildskou 2013).Kuva 21. Kööpenhaminan seudun tieverkko (Vejdirektoratet 2013)5.2 Kööpenhaminan seudun liikenteen ja maankäytön merkittäviä päätöksiäFingerplan – sormimalli – on ohjannut Kööpenhaminan seudun maankäytön ja liikenteen kehitystävuodesta 1947. Fingerplanin idea on keskittää kaupunkiseudun kehittäminen ”sormiin”, jotka johtavatKööpenhaminan keskustasta eli ”kämmeneltä” kaupunkeihin Elsinore, Hilleroed, Frederikssund,Roskilde, Koege. Keskeinen osa ajattelutapaa olivat sormien radat, joiden ansiosta seudun kasvu
Page 1: XX 152013Pääotsikko, HLJ 2015 -yk
Page 5: EsipuheHelsingin seudun liikennejä
Page 8 and 9: SammandragssidaUtgivare: HRT Helsin
Page 11 and 12: Sisällysluettelo1 Johdanto .......
Page 13 and 14: Kuva 17. Göteborgin raitiotie- ja
Page 15 and 16: Malmsten, B., Persson, M. (2001). D
Page 17: 25.3.2013 klo 12.30-13.30 puhelinha
Page 20 and 21: 182 Helsinki - Seudullisen suunnitt
Page 22 and 23: 202.2 Helsingin seudun liikenteen j
Page 24 and 25: 22Suunnitelman suosituksessa oli my
Page 26 and 27: 24MaankäyttöJoukkoliikenneHenkil
Page 28 and 29: 26Ilmanlaatu on parantunut, mutta s
Page 30 and 31: 28PLJ 2002-suunnitelman mukainen in
Page 32 and 33: 30tutaan kansallisen älyliikenteen
Page 34 and 35: 32Tukholmassa otettiin kokeilun jä
Page 36 and 37: 34Stockholmsberedningen 2003 Joukko
Page 38 and 39: 36Vaikeimmiksi kysymyksiksi neuvott
Page 40 and 41: 38kana kolmas pintaraide Riddarholm
Page 42 and 43: 403.5 Stockholmsberedningen ja ruuh
Page 44 and 45: 42Cederschiöldin sopimuksen invest
Page 46 and 47: 44Kuva 17. Göteborgin raitiotie- j
Page 48 and 49: 46mittava Västsvenska paket, jossa
Page 50 and 51: 48kennematkojen määrän kaksinker
Page 54 and 55: 52voitiin ohjata S-junayhteyksien v
Page 56 and 57: 54Nämä molemmat tekijät yhdessä
Page 58 and 59: 56Oslon seudullisen joukkoliikentee
Page 60 and 61: 58Oslo ja Akershus sopivat 1986 tie
Page 62 and 63: 60Tie 22 nelikaistaiseksi välillä
Page 64 and 65: 62maksuosuudet tai väylien ylläpi
Page 66 and 67: 64Liikennepakettien muodostamisessa
Page 68 and 69: 662000-luvulla ympäristötavoittee
Page 70 and 71: 68Maan arvon nousun hyödyntämisel
Page 72 and 73: 70Movia, DSB, Metroselskapet, Köö
Page 74 and 75: 72Helsingissä keskusta-alueiden ra
Page 76 and 77: 74Tämän jälkeen tuli esille ajat
Page 78 and 79: 767.7.3 Joukkoliikenteen runkoyhtey
Page 80 and 81: 78jonka alueet on sittemmin rakenne
Page 82 and 83: 80Kuva 31. Göteborgin auto- ja jou
Page 84 and 85: 827.8.3 Oslopakke 1 ja 2 jälkiarvi
Page 86 and 87: 84suureen kasvuun. Myös erittäin
Page 88 and 89: 86Taulukko 2. Esitettyjä liikentee
Page 90 and 91: 88kantoja selittävää arvomaailma
Page 92: 90HSL-valmistelun tutkimuksellisen

Liikennepoliittisten valintojen vaikutus liikkumiseen ... - HSL

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?