Liikennepoliittisten valintojen vaikutus liikkumiseen ... - HSL

34Stockholmsberedningen 2003 Joukkoliikenne-/raideliikenepainotus koko Mälardalenin alueen kehittämisessä Ruuhkamaksukokeilu (Stockholmsförsöket), joka johti pysyvään ruuhkamaksuun 2007 Citybanan idea.Carl Cedershiöld 2007Citybanan rahoitusSopu suuren investointiohjelman (8,4 mrd. euroa) priorisoinneista ja joukkoliikennepainotuksesta(65 %).Näkemyksiä Tukholma maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisestaProjektissa haastateltujen Tukholman liikenteen ja maankäytön kehityksen asiantuntijoiden (ks.lähdeluettelo) näkemysten mukaan varhainen metropäätös, miljoonaohjelman kytkeminen raiteisiin,1980-luvun lopulta alkanut tiivistävä maankäyttö uusine raideyhteyksineen (kuten Tvärbanan)ovat olleet hyviä ratkaisuja.Kaikkiaan maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisessa yleinen haaste on vahva paikallinenhallinto, vahva valtionhallinto mutta heikohko seutuhallinto. Ilman konsensusta asiat eivät etene.Tämä puolestaan edellyttää (poliittista) vaihtokauppaa, kuten tieinvestoinnit joukkoliikenteen rahoittamisenvastineeksi. Prosessin onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että kaikki osapuoletovat siinä mukana (kuntien, valtion ja seudullisten organisaatioiden taholta). Ratkaisua vaativatongelmat ja eri tahojen tavoitteet on nostettava keskusteluun, jotta ne voidaan käsitellä. Prosession tärkeää. Yhteinen hyväksyntä prosessille ja suunnittelulle on onnistuminen ehto. Media onmerkittävänä mielipidevaikuttajana otettava myös huomioon. Suunnitelmalla on lopulta oltava laajapoliittinen ja yleinen hyväksyntä, jotta se voi toteutua.1960- ja 1970-luvuilla Tukholman seuduilla oli melko vahva tahto joukkoliikenteen kehittämiseen –johtuen mm. vuoden 1964 Hörjel-sopimuksesta. 1980- ja 1990-luvuilla (poliittinen) joukkoliikenteenja maankäytön kehittämisen kytkentä oli melko heikkoa. 2000-luvulla joukkoliikenteen kehittäminenon tullut uudelleen ensisijaiseksi ratkaisukeinoksi seudun kasvusta johtuvan liikenteen ratkaisemiseksi.Nyt myös pyöräily on vahvasti mukana, mitä se ei 1960- ja 70-luvuilla ollut.Noin 20 vuotta sitten kiinnitettiin huomiota siihen, että asemien lähettyville olisi mahdollista rakentaatehokkaammin. Esikaupunkialueilla on (tehokkuuden kannalta) sekä hyviä että huonoja esimerkkejä.Huonot esimerkit ovat laajoja väljästi rakennettuja autokaupunkeja. Miljoonaohjelmanseurauksena joissakin kunnissa rakennettiin hyvin tehokkaita lähiöitä, joista tuli sosiaalisesti eriytyneitä.Jotkut kunnat taas ovat painottaneet rikkaita kotitalouksia houkuttelevaan väljään pientaloasutukseen.Nyt kiinnitetään enemmän huomiota siihen, että alueista tehdään sosiaalisesti monimuotoisempia.