Liikennepoliittisten valintojen vaikutus liikkumiseen ... - HSL

68Maan arvon nousun hyödyntämisellä voidaan rahoittaa vain osa investoinnista – ja rahoitustavankäyttökelpoisuus riippuu suuresti siitä, kuinka paljon saavutettavuus paranee ja kuinka suuri kohteenkiinnostavuus muista syistä on.7.5 Joukkoliikenteen seudullinen järjestäminenJoukkoliikenteen yhtenäistä suunnittelua ja järjestämistä koko toiminnallisella seudulla on pidettytärkeänä kaikissa kohdekaupungeissa. Järjestämisen suurimpana haasteena alueen kuntien kannaltaon liikenteen hoidon kustannustenjako. Toinen haaste on isojen toimijoiden integrointi osaksiyhteistä järjestelmää. Tällaisia isoja toimijoita ovat olleet tai ovat kaikilla kaupunkiseuduilla (valtiollinen)rautatieyhtiö ja/tai kaupungin raideliikennetoimija.Tukholmassa perusratkaisu SL:n perustamisesta saatiin aikaan jo 1960-luvulla (Hörjel). Rautatieliikenteenosalta päätös kuitenkin edellytti vielä uusia neuvotteluja 1980-luvulla (Sträng), ja nykymuotoinenratkaisu syntyi 1990-luvun lopulla, kun junaliikenne päätettiin kilpailuttaa. Oslossa, Kööpenhaminassa,Göteborgissa ja Helsingissä perustettiin ensin seudullinen operaattori (Stor Oslo Lokaltrafik1973, HT 1974, GL 1983 ja YTV 1986). Oslossa erilliseksi toimijaksi jäivät Stor Oslo Spårveierja valtiollinen rautatieoperaattori NSB. Oslo ja seudullinen toimija fuusioituivat Ruteriksi vuonna2008, mutta NSB on edelleen erillinen toimija. Kööpenhaminassa DSB on liittynyt vain lippuyhteistyöhön,ja lisäksi metron rakentamisen myötä tuli 2000-luvulla uusi toimija Metrosjällskapet.Isoja toimijoita on siis kolme. Göteborgissa vuonna 2000 perustettu Västrafiken laajensi liikennealuettakoko Länsi-Ruotsiin mukaan lukien Göteborgin kaupungin. Helsingissä YTV:stä tuli myösEspoon, Kauniaisten ja Vantaan sisäisen liikenteen hoitaja vuonna 2005. Vuonna 2010 YTV:n liikennetoiminnotja HKL:n suunnittelu- ja muut tilaajatoiminnot fuusioituivat HSL:ksi, johon tulivatmukaan myös Kirkkonummen kunta ja Keravan kaupunki sekä vuonna 2012 Sipoon kunta. Laajeneminenmuihin Helsingin seudun kuntiin on tehty mahdolliseksi.SL, Tukholma- Alue 6 526 km2- Matkoja 718 miljoonaa vuodessa- Liikennöintikustannus 1 040 M€ vuodessa- Lipputulot 616 M€ vuodessaJoulukuussa 1963 Ruotsin hallitus asetti NilsHörjelin neuvottelijaksi ja selvitysmieheksitavoitteena löytää ratkaisu Tukholman seudunjoukkoliikenteeseen. Neuvotteluosapuolinaolivat valtio, Statens Järnvägar SJ, Tukholmanmaakäräjät ja Tukholman kaupunki. Ratkaisevatneuvottelut kestivät 36 tuntia. Joulukuussa1964 solmittiin niin kutsuttu Hörjelsopimus,jossa osapuolina olivat Tukholman maakäräjät,Tukholman kaupunki ja valtio.Hörjelsopimuksen mukaisesti syntyi seudullinenliikennelaitos Storstockholms LokaltrafikSL vuonna 1967. Valtio alkoi myös tukea metronrakentamista. Statens Järnvägar SJ jäitärkeäksi seudulliseksi liikenteenharjoittajaksi,jolta SL osti junaliikennepalvelut. SL:n ja SJ:nsopimus uudistettiin vuonna 1982 selvitysmiesSträngin neuvottelujen tuloksena. Seudunjunaliikenne avattiin kilpailulle vuoden 2000alusta.