Liikennepoliittisten valintojen vaikutus liikkumiseen ... - HSL

65Kuva 27. Göteborgin K2020-prosessilla on sekä projektiorganisaatio että poliittinen ohjausryhmä(K2020 2013).Seudullisten liikenneongelmien onnistunut ratkaisu näyttää edellyttävän sisällöllisesti pakettia, jokakattaa seudullisen maankäytön, asumisen ja liikenteen peruslinjaukset, eri liikennemuotojen kehittämistoimiasekä rahoituksen. Paketin toteutumiseen vaikuttavat käytännössä aina monet suunnittelulleulkoiset hallinnolliset ja poliittiset tekijät. Esimerkiksi ruuhkamaksut on ollut kaikilla kaupunkiseuduillakysyntä- ja rahoitusvaikutuksiltaan ennakkoon hyväksi tunnettu keino, jota on toisaaltamonista syistä vastustettu. Tukholmassa maksut vakiintuivat kokeilun kautta, joka osoitti ennakoidutvaikutukset oikeiksi ja toi yleistä hyväksyntää. Yleinen hyväksyntä tuo poliittista hyväksyntää.Tukholman esimerkki taas vaikutti suuresti ruuhkamaksujen käyttöönottoon Göteborgissa.Tukholman Tvärbanan kohtasi muun muassa kustannustensa takia laajaa vastustusta, mutta sensisältyminen poliittisesti sovittuun Dennispakettiin vei hankkeen toteutukseen. Suomessa päätösOikoradan rakentamisesta tuli lopulta yllättävän nopeasti, kun se kytkettiin poliittisesti E18 moottoritienrakentamiseen.7.3 Tavoitteiden kehittyminen suunnitelmissaLiikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden kehityksessä on samanlaisia piirteitä kaikilla kohdekaupunkiseuduilla.Seudun kehittämisen yleisemmät tavoitteet taloudellisesta elinvoimaisuudesta jaelinympäristön laadusta ovat olleet koko ajan taustalla, mutta näkökulmat ovat merkittävästi muuttuneet.1970- ja 1980-luvuilla liikennejärjestelmän kehittämisen päätavoitteena oli liikenteellinen toimivuus,ja ohjelmissa painottui päätieverkon kehittäminen. Liikenteelliset ongelmat painottuivat tuolloinautoliikenteen kasvuun ja investointiohjelmat olivat tielaitosvetoisia. 1990-luvulla ympäristönäkökohdatnousivat esiin ja suunnitelmissa painottuivat aiempaa enemmän joukkoliikenne ja muutoinkinlaajemmin liikennejärjestelmän kehittämisen laajempi tavoitteisto ja keinovalikoima. Nykyisintunnettu seudullinen liikennejärjestelmän kokonaisvaltainen suunnittelu ja päätöksenteko oikeastaanalkoi syntyä vasta 1990-luvulla. Käytännön toteutuksessa tämä painotuksen muutos ei kuitenkaanheti näkynyt. Tieverkon kehittämistäkin perusteltiin ympäristötavoitteilla (tieliikennettä siirrettiinpienempien ympäristöhaittojen takia päätieverkolle). Yksi mahdollinen selitys asialle on myösse, että tiehankkeissa oli hyvä suunnitteluvaranto, kun taas joukkoliikenteessä jouduttiin ”keksimään”riittävän isoja investointikohteita tiehankkeiden vastapainoksi. Tästä syystä muun muassaTvärbanan tuli Tukholman Dennispaketin investointiohjelmaan ja lopulta myös toteutukseen.