Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (8,5 Mb) - Ramboll

6.4 KEMIKAALIEN KÄSITTELYKaivoksen toiminnan aikana kemikaaleja tullaan käsittelemäänja käyttämään lähinnä rikastustoiminnan ja louhinnanräjäytysten yhteydessä.Yleisesti vaahdotuksessa käytetyt kemikaalit voidaan jakaakolmeen ryhmään: kokoojiin, vaahdotteisiin ja säännöstelijöihin(aktivoijat ja painajat). Tavallisimpia rikastusprosessinvaahdotuksessa käytettäviä mineraalipintoihinvaikuttavia reagensseja ovat ksantaatit, tiofosfaatit sekä erilaisetalkaalisuutta ja happamuutta säätelevät kemikaalit.Vaahdon aikaansaamiseksi käytetään veden pintajännitystäalentavia ja lietteiden sakeutukseen flokkuloivia orgaanisiayhdisteitä. Kemikaaleja käsitellään vain rikastamorakennuksensisätiloissa olevissa säiliöissä ja altaissa.Louhinnan räjähdysaineet koostuvat vähintään happeaantavasta komponentista ja palavasta aineesta, joidenlisäksi seos voi sisältää räjähdysainekomponentin.Yleisin raaka-aine louhintaräjähteissä on ammoniumnitraatti,mutta natrium- ja kalsiumnitraattejakin käytetään.Räjähdysaineena voi olla esimerkiksi nitroglykoli (NG), trinitrotolueeni(TNT), pentriitti (PETN) tai heksogeeni (RDX).Räjähdeseoksessa voi olla myös alumiinia räjähdyslämmönja räjähdekaasujen määrän lisäämiseksi. Räjähdysainekiloakohti käytössä muodostuu 700-1000 litraa kaasua, joka onpääasiassa vesihöyryä, hiilidioksidia ja typpeä. Räjäytyksissämuodostuu myös runsaasti pölyä räjähtävästä materiaalista.Räjäytysaineet valitaan räjäytettävän materiaalin ja kulloistenkinolosuhteiden mukaan ympäristön toiminnothuomioon ottaen.6.5 URAANIMINERAALIEN KÄSITTELYTässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erikseenkaikkien rikastamovaihtoehtojen osalta sitä, otetaankomalmin sisältämä uraani talteen vai loppusijoitetaankose muiden hyödyntämättömien ainesten tapaan rikastushiekka-altaaseen.Uraanin poisto tapahtuisi kullan rikastuksenyhteydessä omassa prosessissaan.Uraanin kulkeutuminen rikastusprosessissa noudattaapääosin kullan liikkumista. Jauhatuksessa uraniniittimineraali,jossa alueen uraani pääosin esiintyy, jauhautuu yleensätehokkaasti pieniksi partikkeleiksi (Lloyd 1981). Suuriosa uraniniitista voidaan erottaa painovoimarikastuksellaja loppu menee vaahdotukseen. Jauhatuksesta uraanikulkeutuu vaahdotukseen. Uraanin käyttäytyminen vaahdotuksessariippuu uraania sisältävän kiviaineksen ominaisuuksistasekä käytettävistä vaahdotusolosuhteista ja –kemikaaleista.Painovoimarikastuksessa ja vaahdotuksessa uraani jokosiirtyy ylitteenä kultarikasteen mukana jatkojalostukseentai alitelietteen mukana rikastehiekan jatkokäsittelyyn.Vaahdotuksen jälkeen uraanin talteenotto voidaan toteuttaaennen kultarikasteen kuivausta, mikäli uraani poistuuvaahdotuksesta ylitteen mukana tai ennen rikastehiekkalietteensaostusta, mikäli uraani poistuu vaahdotuksestaalitteen mukana.Uraanin erottamiseen voidaan käyttää esimerkiksi seuraavankaltaisia prosesseja. Partikkeleissa oleva uraani voidaanliuottaa typpi- tai rikkihapon avulla vesiliuokseen.Vesiliuoksesta uraani otetaan talteen käyttäen orgaanistauuttoliuosta tai ioninvaihtohartsia. Uuttoliuoksesta uraanierotetaan edelleen takaisinuutolla. Hartsista uraanin erottaminentapahtuu eluoimalla sulfaatilla, kloridilla tai nitraatilla.Takaisinuutossa tai eluoinnissa muodostuvassa liuoksessaoleva uraani saostetaan lopuksi kemiallisesti sakkamaiseenmuotoon käyttäen esimerkiksi ammoniakkia, lipeää(natriumhydroksidi) tai vetyperoksidia. Lopuksi sakka suodatetaanja kuivataan. Tuotteena saadaan yellow-cake asteellaoleva uraanioksidisakka, jossa pääosa uraanista onU 3O 8-muodossa. Sakassa on lisäksi vähäisiä määriä muitauraanioksideja, kuten UO 3ja UO 4.19