Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (8,5 Mb) - Ramboll

8.4 ELINKEINOT8.4.1 Kuusamon alueen elinkeinotKuusamon kaupungin asukasmäärä on noin 17 000 asukastaja se on laskenut vuodesta 1995 lähtien. Lähtömuuttoalueelta on ollut selvästi suurempaa kuin tulomuutto.Suurin muutos väestömäärissä on tapahtunut ikäluokkienosuuksissa. Yli 65-vuotiaiden osuus Kuusamon väestömäärästäon kaksinkertaistunut tarkastelujaksolla 1995-2008.Kunnan asukastiheys on 3,4 asukasta neliökilometrillä.Kunnan työttömyysaste on maan keskiarvon yläpuolella,ollen 11 % (2007). Kuusamoon on kuitenkin syntynytmyös uusia työpaikkoja naapurikuntia ja muuta Koillis-Suomea enemmän.Kuusamon elinkeinorakenne painottuu palveluelinkeinoihin.Työpaikoista 70 % on palvelutoiminnan työpaikkoja,jalostavassa tuotannossa on 20 % ja alkutuotannon osuuson alle 10 %. Keskeisiä toimialoja ovat matkailun lisäksimetsä- ja puutalous sekä elintarviketeollisuus. Kaupunkion suurin työnantaja. Suurimmat yksityiset työnantajatovat Pölkky Oy, Koillismaan osuuskauppa, Rukakeskus Oy/RukaSki Oy sekä Juusto Kaira Oy ja Kuusamon Osuusmeijeri.(Kuusamon palvelustrategia 2010-2015)8.4.2 MatkailuelinkeinoKuusamon matkailun merkittävin kohde on Ruka oheispalveluineen.Kuusamossa vierailee vuosittain noin miljoonamatkustajaa. Rekisteröidyt yöpymiset vuonna 2010 olivatnoin 430 000 yöpymistä. Ulkomaalaisten yöpyjien osuus onnoin 20 %.Matkailun tulovaikutus on noin 100 milj. euroa ja se työllistääalueella noin 700 henkilötyövuotta. Näistä 39 % työskenteleemajoitus- ja ravitsemusalan yrityksissä, 19 vähittäiskaupanpalveluksessa ja 32 % virkistys- ja muissa palveluissa.(Ruka-Kuusamon matkailuyhdistys)8.4.3 Muut luontaiselinkeinotTällä hetkellä Kuusamossa on aktiivisia maatiloja noin 220kpl ja viljeltyä peltoa noin 6000 ha.Myös metsätaloudella on ollut ja on edelleen hyvin merkittävävaikutus Kuusamon maaseutuun monellakin eri tavalla.Hankealueen vesistöalueilla toimii myös joitakin ammattikalastajiaja useita virkistyskalastajia. Koko Kuusamonkaupungin alueella on noin 10 kalankasvattamoa.Hankealueella toimii Alakitkan ja Oivangin paliskunnatsekä eri sijoitusvaihtoehtojen vaikutusalueilla lisäksi Tolvan(VE 2 Salmijärvi) ja Kallioluoman (VE 3 jätekeskus) paliskunnat.Poromäärä Alakitkan paliskunnassa on enintään 1600 jalaidunalueet ovat Juomasuon ympäristössä. Myös Oivanginpaliskunta käyttää Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun ympäristönalueita laidunmaina. Aikaisemmin porot olivat vapaanaluonnossa ympäri vuoden, kun taas nykyään suurinosa poroista on sydäntalven aikana tarharuokinnassa.Tämän vuoksi poronhoitajista on tullut myös maanviljelijöitä.Talviruokinnan yleistyminen ja pellon viljely on muuttanuttyön luonnetta huomattavasti ja lisännyt myös työnsitovuutta.8.4.4 KaivosteollisuusMaailman väkiluvun kasvu, elintason nousu ja kaupungistuminenlisäävät metallien ja mineraalien kysyntää. EUalueellaoma tuotanto on vain noin 3 prosenttia tarpeestaja siten Euroopan Unioni on käynnistänyt selvityksiä kriittistenraaka-aineiden saatavuuden turvaamiseksi. Kuusamonesiintymän metalleista koboltti ja harvinaiset maametallitovat työryhmän luokittelemalla kriittisten raaka-aineidenlistalla. Kultaa tai uraania ei ole luokiteltu EU:n selvityksessä.(Suomen Mineraalistrategia 2010)Työ- ja elinkeinoministeriön toimialakatsauksen 2010mukaan kaivosala on ollut Suomessa merkittävässä nousussa.Metallimalmien louhinnan kokonaisinvestoinnitSuomessa ovat olleet tilastokeskuksen tilinpäätöstilastojenmukaan 457,6 miljoonaan euroa vuonna 2009 ja 697,1miljoonaa euroa vuonna 2008. Malmien louhintamäärätmoninkertaistuvat lähivuosina. Suomen lähialueilla uuttakapasiteettia rakennetaan myös Ruotsissa, Norjassa jaVenäjällä.Raportin mukaan Suomessa kaivostoimintaa seuraa liikevaihdoltaanja työllisyysvaikutuksiltaan merkittävä metallienjalostustoimintaja edelleen monipuolinen kone- jalaiteteollisuus. Suomen metalliteollisuus on raaka-aineidensasuhteen riippuvainen tuonnista.Tilastokeskuksen mukaan metallimalmien louhinta työllistiSuomessa vuoden 2008 lopulla 1058 henkilöä. Lisäksikalkkikiven, kipsin ja muiden karbonaattikivien louhinnassatyöllistyi 251 henkilöä ja kaivostoimintaa palvelevassa toiminnassa191 henkilöä. Henkilöstön määrä metallimalmienlouhinnassa on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2006.(TEM Kaivosala 2010) Kuusamon kaupungin alueella kaivostoimintaon työllistänyt alle 10 henkilöä. (Kuusamonpalvelustrategia 2010-2015)41