Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (8,5 Mb) - Ramboll

9.5.2 Sedimentin laatuSedimenttinäytteitä otetaan järvialueilta. Näytteet otetaanviipaloitavalla Limnos-sedimenttinäytteenottimella.Sedimentistä analysoidaan näytteet seuraavan syvyysjaonmukaisesti: pintasedimentti 0 – 5 cm sekä syvempi sedimentti5 -> cm. Sedimenttinäytteistä analysoidaan seuraavatparametrit:• Hehkutushäviö• Raekokoanalyysi• Raskasmetallit (Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V, U)9.5.3 PohjaeläintutkimuksetPohjaeläintarkkailu tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksenvuonna 2001 julkaiseman järvien ja jokienpohjaeläimistöseurannan näytteenotosta ja raportoinnistaoppaan mukaisesti. Tarkkailussa käytetään ympäristöhallinnonPOHJE –tietojärjestelmästä tulostettuja maastolomakkeita.Järvialueilla otetaan syys-lokakuussa näytteitä otetaanEkman-tyypin nostimella standardia SFS 5076 soveltaen.Jokaiselta näytepisteeltä otetaan 3 rinnakkaista näytettä,jotka käsitellään erillisinä näytteinä. Näytteet seulotaan solmuväliltään0,5 mm:n seulalla. Eläimet määritetään lajitasolleja niistä esitetään lajikoostumus, yksilötiheys ja tuorebiomassa/m2 sekä lasketaan pohjan rehevyystasoa kuvaaviaindeksilukuja.Jokinäytteet otetaan syys-lokakuussa potkuhaavinäytteetstandardia SFS 5077 soveltaen. Havaintopaikoilta otetaankolmelta eri pohjanlaatutyypiltä näyte 30 sekunninpotkintana. Näytteet seulotaan solmuväliltään 0,5 mm:nseulalla ja näytteet käsitellään erillisinä näytteinä. Eläimetmääritetään lajitasolle ja niistä esitetään lajikoostumus sekäyksilömäärä ja biomassa/näyte. Lisäksi lasketaan pohjan rehevyystasoakuvaavia indeksilukuja.Sähkökalastus on kalabiologinen tutkimusmenetelmä,joka perustuu veteen upotettavien elektrodien avullaluodun sähkökentän vaikutukseen. Sähkökalastuksillapyritään selvittämään vaikutusten kannalta keskeisimpienvirtavesien kalastoa, lähinnä arvokkaampien virtakutuistenlajien esiintymistä. Koekalastuksessa noudatetaan normaalejamenettelytapoja eli kalastetaan alavirrasta ylävirtaanpäin reunasta reunaan siksakkia edeten. Haavittavissaolevat kalat kerätään ja vapautetaan laskemisen, mittaustenja punnitusten jälkeen takaisin jokeen. Tutkimuksessakäytettävän keräilyhaavin havaksen solmuväli on 5 mm.Sähkökalastuksissa noudatetaan Ympäristöhallinnonohjeita 8/2006 Työsuojelu sähkökalastuksessa sekäEurooppalaista CEN-standardia (Water quality-SamplingFish with Electricity, SFS-EN 14011). Sähkökoekalastuksettoteutetaan elokuussa 2011.Kalastustiedustelulla kerätään tietoa vaikutusalueen kalastuksestapaikallisilta asukkailta. Kalastustiedustelu tehdäänpostikyselynä. Kyselykaavake lähetetään kaivosalueidenja rikastushiekka-alueiden läheisyydessä asuville talouksille.Lisäksi voidaan hyödyntää myös lupamyyntitilastojaja haastatella osakaskuntien / kalastusalueen yhteyshenkilöitä.Kalastustiedustelussa kysytään vuoden 2010 kalastustaja saalistietoja. Kyselyllä pyritään selvittämään kalastuksenkannalta tärkeimmät alueet sekä kalastettavat kalalajitsekä kalastusmuodot. Lisäksi kysytään tällä hetkellä kalastustahaittaavia tekijöitä sekä muutoksia kalakantojen tilassa.Tiedustelu toteutetaan keväällä 2011.Kalojen haitta-ainetutkimuksilla pyritään selvittämäänpetokalojen metallipitoisuuksia nykytilassa. Tutkimuksessapyydystetään kaivos- ja rikastushiekka-alueiden alapuolisistavesistöistä haukia ja niiden lihaksesta määritetään Ni-,As-, Hg-, Zn-, Cu-, Pb-, Co-, Ba- ja U- pitoisuus. Tutkimus toteutetaanvuonna 2011.9.5.4 KalastotutkimuksetVerkkokoekalastuksilla pyritään selvittämään vaikutustenkannalta oleellisten vesistöjen kalakannan suhteellista kokoa,kalayhteisön rakennetta, lajien runsaussuhteita ja populaatiorakennettaja siinä tapahtuvia muutoksia. Lisäksiverkkokoekalastuksella saadaan näytteitä esimerkiksi vierasainejäämientutkimiseksi. Verkkokoekalastuksissa käytetäänNORDIC-yleiskatsausverkkoja. Järvialueiden koeverkkokalastuksettehdään standardin (SFS-EN 14757 2005)mukaisesti, ottaen huomioon myös Maa- ja metsätalousministeriönasiasta antamat ohjeet. Verkkokoekalastuksettehdään elokuussa 2011.73