Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (8,5 Mb) - Ramboll

Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaKuusamon Maaselän jätteenkäsittelyalueen vanhan2007 suljetun kaatopaikan, uuden käsittelyalueen ja kompostointialueenvesien laatua on seurattu ympäristölupapäätöksenmukaisesti kaatopaikkavesien ja pintavesienosalta (Kuva 8-33).Kaatopaikkavesien osalta vanhan kaatopaikan kaatopaikkavesienosalta näytteet on otettu maasuodattimestalähtevästä vedestä (Pur9 ja Pur10) ja maasuodattimen yläpuolisestajakokaivosta (Jak8). Uuden täyttöalueen osaltanäytteitä on otettu pienpuhdistamolle tulevasta (Tuleva) jalähtevästä (Lähtevä) vedestä. Näytteitä otetaan neljä kertaavuodessa (maalis-, kesä-, elo-, ja syyskuussa). Vuoden 2009tarkkailussa ennen maasuodatinta (Jak 8) sekä maasuodattimestalähtevässä vedessä (Pur9 ja Pur10) oli mm. kaatopaikkavesilletyypillisesti paljon veteen liuenneita suoloja(sähkönjohtavuus ja kloridi), happea kuluttavaa ainestasekä runsaasti ravinteita. Uudelta jätteenkäsittelyalueeltapienpuhdistamolle tulevassa vedessä (Tuleva) oli kaatopaikkavesilletyypillisesti korkeat sähkönjohtavuusarvot jakloridipitoisuudet sekä korkeat ravinnepitoisuudet (typpijafosforipitoisuus). Kokonaistyppi oli pääosin ammoniumtyppenä54 - 79%. Nitraattityppeä ei esiintynyt lainkaan(Pöyry 2010a).Pintavesien osalta näytteitä otetaan kesä-, elo-, ja syyskuussa Koivulampeen laskevasta avo-ojasta(Koi1), Koivulammesta Kurkijärveen laskevasta ojasta(Koivupuro) (Koi7), Jormuan Koivulahdesta (Kur4) jaKorkeaharjunpurosta (Khp5). Vuoden 2009 tarkkailussa kaatopaikanalapuolisessa avo-ojassa (Koi1) kaatopaikan vaikutusoli selvästi nähtävissä mm. kohonneina sähkönjohtavuusarvoinaja kloridi- ja ravinnepitoisuuksina. Kaatopaikanvaikutus oli lievemmin nähtävissä myös KoivulammestaJormuaan laskevassa ojassa (Koi7) mm. kohonneina sähkönjohtavuusarvoinaja kloridipitoisuuksina. Myös kokonais-ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat selvästi koholla(Pöyry 2010a).Kompostointikentän suoto- ja valumavesien laatua janiiden vesistövaikutuksia on seurattu kolmesta havaintopisteestämaasuodattimen jälkeisestä mittakaivosta elikompostointialueelta poistuvasta vedestä (H1), purkuojastakompostointialueen alapuolisesta pisteestä (H2) ja metsäojastakompostointialueen yläpuolisesta pisteestä (H3).Vuoden 2010 tarkkailussa mittakaivoon (H1) tulevissa vesissäoli mm. hyvin korkeat ravinnepitoisuudet ja sähkönjohtavuusarvotsekä veden hygieeninen laatu oli heikko.Kompostointialueen yläpuolisessa metsäojassa (H3) yleistälikaantuneisuutta ja jätevesien vaikutusta kuvaavat parametritsähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat alhaisia.Kompostointialueen alapuolisella ojapisteellä (H2) vedenlaatu oli syyskuussa kaikilta tutkituilta osin yläpuolista pistettä(H3) heikompi (Pöyry 2010b).Kuva 8-33. Kuusamon jäteaseman veden laadun tarkkailupisteet.8.10.3.4 Pintavesien ekologinen tilaVesien ekologinen ja kemiallinen luokittelu kuvaa vesiemmetilaa. Pintavesien ekologisen luokituksen pääpaino onvesien biologiassa eli siinä miten vesiluonto reagoi ihmistoiminnanaiheuttamiin muutoksiin. Ympäristöhallinnonekologinen luokittelu on tehty pääosin vuosien 2000 –2007 seurantatulosten perusteella. Mikäli biologista aineistoaei ole ollut käytettävissä, on tilasta tehty asiantuntijaarvioveden laadun perusteella (POPELY 2010).Vaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaLouhinta-alueet ja VE1:n mukainen rikastustoimintatulisivat sijaitsemaan Koutajoen latvavesistöalueella (65).Koutajoen alueen vesistöt ovat mukana Oulujoen - Iijoenvesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen2015 (Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskus2009a).Valtaosa alueen vesimuodostumista on hyvässä taierinomaisessa tilassa. Näiden vesimuodostumien tavoitteenaonkin vähintään nykytilan säilyttäminen. Kitka- jaOulankajokien ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksija Kitkajärvien tila hyväksi. Järvistä tyydyttävään tilaan onluokittunut ainoastaan Yli-Kitkan Kesälahti. Osalle vesimuodostumianykytilaa ei ole voitu määrittää tiedon puutteenvuoksi (Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskus2009b) (Kuva 8-34).Oulangan Natura-alueen kaikki vesiluontoa käsittävätNatura-luontotyypit ovat hyvässä luonnontilassa ja niidenhyvän tilan on säilyttävä (Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuunympäristökeskus 2009b).Yli-Kitkan Kesälahdella suurin este hyvän ekologisen tilansaavuttamiseksi on rehevöityminen. ravinnepitoisuudeteivät ylitä hyvän rajaa, mutta a-klorofyllipitoisuus on korkea60