on 3,8 vuorokautta. Radon hajoaa kiinteässä olomuodossaesiintyviksi lyijy- ja poloniumyhdisteiksi, joita voi radonaltistumisenseurauksena kertyä keuhkoihin ja lisätä osaltaanradonaltistumisen terveysvaikutuksia. Lyijyä ja poloniumiavoi kertyä myös radonille altistuneisiin eläimiin, jolloin ihmisetvoivat altistua yhdisteille käyttäessään kyseisiä eläimiäravintonaan.Radium kuuluu maa-alkalimetalleihin mm. magnesiumin,kalsiumin ja bariumin tapaan. Aineiden kemiallinenkäyttäytyminen muistuttaakin suurelta osin toisiaan.Radium on vesiliukoinen ja sitä voi liueta maa- ja kallioperästäpinta- ja pohjavesiin Ra 2+ muodossa. Radiumin vesiliukoisuuskasvaa yleensä happamissa ympäristöissä, muttavesiliukoisuuteen vaikuttavat pH:n lisäksi maaperän muutkemialliset ominaisuudet. Radium saostuu vedestä yhdessäsukulaisaineidensa kanssa kautta muodostaen heikkoliukoisiakarbonaatteja ja sulfaatteja. Radium säteilee verrattainvoimakkaasti ja lisäksi aine on kemiallisesti myrkyllistä.Radiumin radioaktiivinen puoliintumisaika on 1622vuotta. Radium voi kertyä kasveihin ja eläimiin ja rikastuaravintoverkossa, jolloin ihmiset voivat altistua radiumille ravinnonkautta.Raskasmetalleihin lukeutuva lyijy esiintyy uraani-238:nhajoamissarjassa kolmessa eri isotooppimuodossa: Pb-214, Pb-210 ja Pb-206, joista jälkimmäinen on stabiili.Lyijyisotooppi 214:n radioaktiivinen puoliintumisaika onvain 27 minuuttia, mistä syystä sen merkitys ihmisten jaympäristön altistumisen kannalta on vähäinen. Isotoopin210 puoliintumisaika on 22 vuotta. Radioaktiivisen lyijynterveysvaikutukset aiheutuvat stabiilin lyijyn tapaan pääosinaineen kemiallisesta myrkyllisyydestä.Polonium esiintyy lyijyn tapaan uraani-238:n hajoamissarjassakolmena eri isotooppina: Po-218, Po-214 ja Po-210.Isotoopeista ainoastaan polonium-210:n radioaktiivinenpuoliintumisaika on riittävän pitkä (138 vuorokautta), jottasillä olisi merkitystä ympäristön ja ihmisten altistumisenkannalta. Polonium säteilee voimakkaasti ja lisäksi yhdisteon kemiallisesti erittäin myrkyllistä. Polonium on vesiliukoistaja sitä voi esiintyä porakaivovedessä radonin hajoamisenseurauksena. Poloniumin vesiliukoisuus on suurempihappamissa kuin emäksisissä ympäristöissä.8.10.3 PintavedetKuusamon kaivoshankkeen louhinta-alueet sekä rikastustoiminnaneri sijoitusvaihtoehdot tulisivat sijaitsemaan kolmellaeri vesistöalueella (Kuva 823). Vaihtoehdon 1 mukaisetlouhinta-alueet ja rikastamotoiminta sijoittuisivatKoutajoen latvavesistöalueelle ja vaihtoehdon 2 mukaisetrikastustoiminnot Kemijoen vesistöalueelle. Vaihtoehto 3:nosalta rikastushiekka-alue vaihtoehdossa VE3A sijoittuisiIijoen vesistöalueelle ja vaihtoehdossa VE3B Vienan-Keminvesistöalueelle. Vaihtoehto VE3B:n osalta valtaosa vesistävirtaa Iijoen vesistöalueelle ja myös rikastushiekka-alueenpuhdistetut vedet tullaan johtamaan Iijoen vesistöalueelle.Vaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaLouhinta-alueet ja VE1:n mukainen rikastustoiminta tulisivatsijaitsemaan Koutajoen latvavesistöalueella (73) (Kuva824), jonka Suomen puoleisen osan pinta-ala on 4915 km 2 .Vesistöalueesta noin 4500 km 2 laskee Oulankajokeen jarunsaat 350 km 2 laskee Venäjän puolelle Tuntsajärveen jaedelleen Pääjärveen (POPELY 2010).Koutajoen vesistöalueen vedet laskevat Oulankajoen,Kitkajoen ja Kuusinkijoen kautta Venäjän puolella sijaitsevaanPaanajärveen ja edelleen Pääjärveen. Kitkajoki saa alkunsaYli-Kitkan alapuolisista Räväjärvestä ja Keltinkijärvestäja yhtyy Oulankajokeen ennen Venäjän rajaa. Kuusinkijokiyhtyy Oulankajokeen itärajan takana ennen Paanajärveä(POPELY 2010).Kitkajokeen laskevat valuma-alueet ovat Kitkajärven(73.02), Posiojärven (73.03) ja Naatikkajoen (73.05) valuma-alueet.Koko valuma-alueen pinta-ala on 1840 km 2 .Kitkajoen valuma-alueen järvisyys on 20 %. Suuren järvisyydenseurauksena Kitkajoen virtaamat ovat hyvin tasaisia(POPELY 2010).Oulankajokeen laskevat valuma-alueet ovat Oulankajoenalaosan alue (73.01), Kitkajärven (73.02) ja Posiojärven alueet(73.03), Kuusinkijoen (73.04), Naatikkajoen (73.05),Aventojoen (73.06) ja Onkamojoen valuma-alueet (73.08)sekä Oulankajoen ylä-osan valuma-alue (73.07) (POPELY2010).Kitkajärven vesistön alkuosa muodostuu Posionjärvestä,Yli-Kitkasta ja Ala-Kitkasta. Kitkajärvet ovat 240,4 m (N 60)meren pinnan yläpuolella. Ennen Kitkajoen varsinaisen jokiosuudenalkamista Kitkajoen suulla sijaitsee pienempiäjärviä, joiden pinta on noin puoli metriä alempana kuinKitkajärvien vedenpinta (Outokumpu Finnmines 1991).Suurimmat järvet Koutajoen latvavesistöalueella ovatYli-Kitka (237 km 2 ), Ala-Kitka (48 km 2 ), Suininki (21,7 km 2 ),Onkamojärvi (19 km 2 ), Posionjärvi (19 km 2 ) ja Kallunkijärvi(10 km 2 ) (POPELY 2010).Louhinta-alueet ja vaihtoehdon 1 mukainen rikastustoimintasijoittuisivat Koutajoen (73) latvavesistöalueenKitkajärven (73.02) 2. jakovaiheen osavesistöalueellejoka on laajuudeltaan 1435,5 km 2 ja järvisyydeltään 23,78% (Ekholm 1993). Kolmannen jakovaiheen luokittelussaJuomasuon, Hangaslammin ja Pohjasvaaran louhinta-alueetsijoittuisivat Kitkajoen yläosan (73.022) ja Keltingin alueen(73.023) rajalle. Meurastuksenahon ja Sivakkaharjunkaivospiirialueet sijoittuvat 3. jakovaiheen luokittelussa Yli-Kitkan alueen valuma-alueelle (73.025) (Kuva 8-24).51
52Kuva 8-23. Valuma-alueet ja hankealueiden sijainti (Päävaluma-alueet ja 3. jakovaihe).
Change language