Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (8,5 Mb) - Ramboll

Kuva 8-37. Pintavesien ekologinen tila VienanKemin vesistöalueella (Pohjois-Pohjanmaan jaKainuu ympäristökeskus 2009 b).Kesäjoki (Sivakkaharjun – Meurastuksenahon louhintaalueenvaikutusalueella)Kesäjoki oli vielä 1950- 1960-luvulla hyvä järvitaimen- jatammukkajoki, ja tuolloin saaliiksi saatiin kookasta taimenta.1980-luvulla Kesäjoen luonnonvaraisen taimenkannantodettiin hävinneen. 2000-luvun alussa tehtyjen sähkökoekalastuksienmukaan joen nykyisiin kalalajeihin kuuluvat ainakinahven, hauki, made ja taimen. Taimenet eivät kuitenkaantodennäköisesti ole Kesäjoen omaa kantaa, vaan ovatperäisin istutuksista. Kalastusta ei Kesäjoessa enää nykyäänjuurikaan harjoiteta. Kesäjoen huonosta veden laadustajohtuen osakaskunta ei tee jokeen kalaistutuksia. (JaakkoPöyry Infra. 2005)Yli-Kitka, Kesälahti (Sivakkaharjun – Meurastuksenahonlouhinta-alueen vaikutusalueella)Yli-Kitkan Kesälahden kalastoon kuului vuonna 2008tehdyn selvityksen mukaan ainakin muikku, siika, taimen,hauki, ahven, made, särki ja kiiski. Myös harjus kuuluneeKesälahden kalastoon. Viime aikoina lajistossa on havaittuyhä enemmän särkikaloja. Muikulle ja siialle Kesälahti ei olekutualueena kovin merkittävä, ja alue toimiikin ko. lajeillelähinnä syönnösalueena.Kesälahti on kalastuksen kannalta merkittävä alue.Vuonna 1998 tehdyn selvityksen mukaan rantatilallisistaalueella kalasti 20 taloutta 40:stä. Pääasiallinen kalastusmuotooli verkko- ja nuottakalastus. Vuonna 2008Kokonaissaalis oli 1 700 kiloa. Suurin osa saaliista oli muikkua(66 %). Siikaa saaliista oli 15% ja ahventa 10%. Kalastuskeskittyi lähinnä sulan veden aikaan.Osakaskunnan arvion mukaan Kesälahdelta on saatusaalista viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin2 481 kiloa vuodessa, josta muikkua 33% ja siikaa33%. Saman arvion mukaan Kesälahden alueella kalastaavuosittain viisi nuottakuntaa ja kymmenkunta kotitaloutta.Kotitalouksien pääasiallisena pyydyksenä ovat verkot.(Jaakko Pöyry Infra. 2005)Yli-Kitka, Vasikkaselkä (vaikutusalueiden ulkopuolella)Yli-Kitkan Vasikkaselän kalastoon kuului vuonna 2008tehdyn koekalastuksen mukaan ainakin ahven, kiiski, hauki,muikku, siika, made, särki ja mutu. Koekalastuksen yksikkösaaliitolivat pienet, joka on tyypillistä karuille järville.Tärkeimmät lajit biomassan osalta olivat särki, muikkuja ahven. Yksilömäärinä laskettuna runsain laji oli muikku.(RKTL. 2008)Kitkajoki (Juomasuon louhinta-alueen ja rikastushiekkaalueenvaikutusalueella)Kitkajoen kalastusalue on 14 kilometrin pituinen, jostapuolet on koskialuetta. Kitkajoki on kalastusmatkailunkannalta tärkeä paikka. Yleisimpiä saaliskaloja alueella onharjus, siika ja taimen. Harjuskanta on kohtalaisen runsas,samoin siikaa on paikoitellen runsaasti. Alueelta saadaanvuosittain saaliiksi 200 - 350 taimenta. Kitkajoen suvantopaikoistatavataan haukea. Kalastusaika Kitkajoen kalastusalueellaon 1.6.-10.9, ja kalastusvälineinä saa käyttää viehettäja perhoa. Alueelle istutetaan kesäisin pyyntikokoisia taimenia(http://www.kuusamonkalastusalue.fi/joet_oulanka.html.30.3.2011).63