Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (8,5 Mb) - Ramboll

Taulukko 8-9. Natura 2000- ja luonnonsuojelualueet hankealueidenympäristössä (Valtion ympäristöhallinto, BirdLife Suomi 2011).Juomasuo, Hangaslampi ja PohjasvaaraNatura-alueen nimi Tyyppi Etäisyys,kmNatura-tarveharkintaHarjasuo-Laurinkorpi SCI 1,4 -Kokkojärvi-Kuivajärvi SPA 3,1 -Oulanka SPA/SCI 9,0 -Meurastuksenaho ja SivakkaharjuValtavaara-Pyhävaara SPA/SCI 3,9 -SalmijärviKätkytvaara SCI 1,1 -Jätekeskuksen aluePötkönsuo SPA/SCI 0,8 KylläKaavojen luonnonsuojelualuevaraukset on esitettyedellä kohdassa maankäyttö kohdassa 8.1.8.10.6 Luonnonolosuhteet8.10.6.1 YleistäKoillismaa on suurelta osin ylänköseutua eli yli 200 m mpyolevaa aluetta suurimpien vaarojen kohotessa 500 metrinkorkeuteen. Koillismaa on maamme lumisinta aluetta yhdessäYlä-Kainuun kanssa. Syynä tähän on maaston kohoamisenaiheuttama sademäärien kasvaminen kohti koillista.Termiset vuodenajat ovat Kuusamon alueella hyvin selvätja ilmasto on arktinen ja ankara. Kasvukauden pituus on130 - 140 päivää ja tehoisan lämpötilan summa noin 800 ˚C.Kuusamo kuuluu pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen jasiinä edelleen Koillismaahan. Kuusamon maaperä on kalkkipitoistaja maaston korkeusvaihtelut ovat huomattavia,minkä vuoksi alueen kasvillisuus on monipuolista ja siihenkuuluu tavanomaisen suo- ja metsälajiston lisäksi mm. kalkkiasuosivaa lajistoa ja tunturikasvillisuutta. Kuusamon alueelletyypillisiä reheviä elinympäristöjä ovat rinnesuot, korvet,lehdot sekä rehevät vesistöjenvarsimetsät. Alueen yleisinmetsätyyppi on variksenmarja-mustikka tyyppi (EMT).Metsät ovat pohjoiselle tyypillisesti harvoja ja suhteellisenmatalakasvuisia. Kuusimetsät ovat yleisiä ja kuusen muotoon kapea ja kynttilämäinen. Kasvullisesta metsämaasta ylipuolet on mäntyvaltaista.Kuusamon eläimistö on runsaslajinen ja se koostuu arktisista,itäisistä ja eteläisistä eläinlajeista. Suurin osa eläimistöstäon etelästä jääkauden jälkeen levinnyttä lajistoa.Alueella tavataan suurpetoja kuten karhua, sutta ja ahmaaja itärajan takaa niitä tulee satunnaisesti lisää. Kuusamokuuluu myös poronhoitoalueeseen.8.10.6.2 HankealueetVaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaJuomansuon alueen metsiä on käsitelty voimallisesti javaltaosa alueesta on avohakattua. Havupuuvaltaisia metsiäon jäljellä lähinnä alueen reunoilla. Juomasuon eteläosanrikastamoalue sijoittuu havupuuvaltaisella ojitetulle suolle.Juomasuon pohjois- ja itäreunalla on kaksi luonnontilaistapuutonta avosuota. Myös Pohjasvaaran ja Hangaslammenalueet on avohakattu; puustoa on Hangaslammella jäljelläainoastaan Hangaslammen rannalla ohuena kaistaleena.Rikastushiekka-altaan VE1A alueella on avosuota, peltoja,avohakkuualoja sekä sekapuustoista kasvatusmetsää.Rikastushiekka-allas VE1B sijoittuu laajalle avohakkuualalleja puustoa on jäljellä lähinnä ojien varsilla sekä pienialaisellakuviolla metsäautotien varressa. Alueen keskellä onPyöreälampi, johon on johdettu ympäröivien ojitusalueidenvesiä.Meurastuksenahon alue on pääasiassa avohakattua japuustoa on jäljellä lähinnä alueen eteläreunalla sijaitsevansuon reunoilla. Sivakkaharjun alue on harvapuustoista japuustoa kasvaa siellä täällä lähinnä ojan ympäristössä.Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaSalmijärven rikastushiekka-allas, rikastamo ja varastoalueetsijoittuvat Salmijärven eteläpuolelle. Alueen itä- ja eteläosaon hakattu aukoksi, muuten alue on runsaspuustoinen.Salmijärven itäosaan laskee luonnontilainen Herrainoja.Myös Salmijärven länsipäästä alkunsa saava Salmijoki onluonnontilainen.Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueella Rikastushiekka-allas VE3A sijoittuuKoivulammen ja valtatie 20:n väliselle alueelle. Alueen metsikkörakenneon pienialaisten avohakkuualojen pirstomaa.Myös jätekeskuksen eteläpuolelle sijoittuvalla rikastushiekka-alueellaVE3B on tehty avohakkuita ja keskellä aluetta onpienialainen avosuo. Rikastamon alueella on lähde.8.10.7 Uhanalaiset eliölajitHankealueilta ja niiden lähiympäristöstä tunnetaan vainmuutama uhanalaisen eliölajin esiintymä. Juomasuon koillispuolellaKitkajoen Vähä-Käylänkosken rannalla on tehtyhavainto vaarantuneesta (VU) koskikarasta 1980-luvun lopulla.Meurastuksenahon ympäristössä tehdyt havainnotneidonkengästä, ruosteheinästä ja lettorikosta sijoittuvat1-2 kilometrin etäisyydelle hankealueesta ja havainnot ovatvähintään 40 vuotta vanhoja.68