(esimerkiksi Pettersson & Esmer 2005). Mikäli kaikkia mukana olevia maita tarkastelee lintuperspektiivistä,huomaa pian, että Suomi ja Ruotsi ovat paljon samankaltaisempiakuin esimerkiksi Suomi ja Venäjä. Kun vielä otetaan huomioon maapallon eri puolilla sijaitsevienmaiden kulttuurierot ja -yhtäläisyydet tästä samasta lintuperspektiivistä, Suomija Ruotsi vaikuttavat useiden kulttuuritekijöiden kannalta verraten samanlaisilta.Lintuperspektiiviin keskittymisen sijasta raporttimme kuitenkin paneutuu etsimään niitäeroja, joita näiden kahden maan välillä on niiden samankaltaisuudesta huolimatta.Toisaalta haluamme korostaa sitä, että vaikka raportti pääasiassa keskittyy Suomen jaRuot sin välisiin kulttuurieroihin, ei kuitenkaan pidä unohtaa, että näiden kahden maankulttuurit maailmanlaajuisesta lintuperspektiivistä katsottuina ovat hyvinkin samanlaisia.Käsitykset demokratiasta ja tasa-arvostaOlemme raportissamme aiemmin osoittaneet, että Suomen ja Ruotsin perustuslait esittävätdemokratian ja tasa-arvon suomalaisen ja ruotsalaisen yhteiskunnan perusarvoina.Sen vuoksi on mielenkiintoista nähdä, miten suomalaiset ja ruotsalaiset suhtautuvatnäihin arvoihin. World Values Survey -tutkimuksen viimeisimmän kierroksen aineistoantaa mahdollisuuden analysoida kahta aspektia, joilla tutkitaan kansalaisten suhtautumistademokraattiseen hallintotapaan sen suppeassa merkityksessä. Ensimmäinen aspektion myönteinen asenne demokratiaan, ja sitä mitataan kahdella indikaattorilla.Indikaattorit mittaavat, missä määrin demokraattisessa maassa elämistä pidetään tärkeänä,ja koetaanko, että demokraattinen hallintotapa on hyvä. 5 Toinen aspekti koskeesuhtautumista demokraattisen hallintotavan kolmeen epädemokraattiseen vaihtoehtoon,joita ovat voimakas johtaja, jonka ei tarvitse välittää poliittisista vaaleista, se, ettäasiantuntijoiden annetaan eduskunnan ja hallituksen sijasta päättää, mikä maalle onparhaaksi tai vastaavasti se, että annetaan puolustusvoimien päättää. 6Liitteessä esitetyt analyysitulokset (Taulukko A1) osoittavat, että kyseisiä indikaattoreitavoidaan käyttää analysoitaessa demokraattiseen hallintotapaan suhtautumisen kahta tekijää.Sama asia voidaan ilmaista myös niin, että tulokset osoittavat, että on sekä mahdollistaettä mielekästä vertailla eri maista olevien haastateltavien vastauksia. Voidaansiis lyhyesti sanoa, että nämä haastattelukysymykset ovat merkinneet ”samaa asiaa” erihaastattelumaissa, myös Suomessa ja Ruotsissa.Seuraavalla sivulla oleva Kuvio 1 esittää, miten haastatteluihin osallistuneiden maiden vastaajatsuhtautuvat demokraattisen perusnäkemyksen molempiin aspekteihin. Ennen kuinkommentoimme tuloksia, haluamme korostaa, että yhteenveto demokratiaan suhtautumisestakyseisissä maissa on tietysti yksinkertaistus, koska kansalliset keskiarvot onesitetty ainoastaan kahden arvoulottuvuuden kannalta. Maat tuskin ovat sisäisesti yhte-5 Ensimmäisen indikaattorin vastausasteikko on 10-portainen, ja sen arvot ovat 1–10 (1=”Ei lainkaan tärkeää”ja 10=”<strong>Eri</strong>ttäin tärkeää”). Toisen indikaattorin on asteikko on neliportainen, ja sen arvot ovat 1–4 (1=”<strong>Eri</strong>ttäin huono” ja4=”<strong>Eri</strong>ttäin hyvä”).6 Kaikilla näillä indikaattoreilla on vastausasteikko, joka ulottuu arvosta 1 (”<strong>Eri</strong>ttäin huono”) arvoon 4 (”<strong>Eri</strong>ttäin hyvä”).– 22 –
näisiä, ja yleistä onkin, että maassa on tärkeitä etnistä taustaa, luokkayhteyttä, koulutusta,ikää, sukupuolta ja uskontoa edustavia alaryhmiä, joilla voi olla keskenään hyvinkin erilaisiakäsityksiä demokratiasta. Haluamme toisin sanoen korostaa, että yksinkertainengraafinen kuva siitä, mihin eri maat sijoittuvat kaksiulotteisessa kulttuurisessa ominaisuustilassa,on eittämättä hyvin abstrakti yhteenveto asianomaisten maiden perustuslakiinpohjautuvasta kulttuurista. Se, että jokin on abstraktia, ei toki välttämättä merkitsesitä, ettei se olisi kiinnostavaa!KUVIO 1. Suhtautuminen demokratiaan 29 maassa. Tulokset v. 2006 World Values Survey.Ei pidä epädemokraattisista vaihtoehdoista105,00100,0095,00•• VenäjäSerbia• Ukraina• KanadaVietmanJapani • •• AustraliaIso-Britannia• Saksa•• Suomi• USA • Argentiina• Trinidad ja Tobago• Alankomaat• RanskaChile •• Slovenia•Uruguay• Etelä-Korea• Puola• Taiwan• Moldova • Indonesia• Bulgaria• Brasilia• Malesia• Romania• Kypros• Ruotsi94,00 96,00 98,00 100,00 102,00 104,00 106,00 108,00Myönteinen suhtautuminen demokratiaanKuten odottaa saattoi, Kuvio 1 osoittaa, että demokraattisen perusnäkemyksen kahdenulottuvuuden välillä on myönteinen yhteys. Kuviota tarkasteltaessa ei yllätä se, että niillä,jotka suhtautuvat myönteisesti demokratiaan, on myös taipumus torjua epädemokraattisetvaihtoehdot. Jonkinlainen yllätys lienee ennemminkin se, että näiden kahden demokratiaulottuvuudenvälinen yhteys ei ole lujempi kuin, mitä se on. Tämä voisi olla yhteydessäsiihen, että eri maiden vastaajilla on taipumusta tulkita demokratiakäsitettä eri tavoin. Heeivät välttämättä näe ehdotonta ristiriitaa siinä, että suhtautuvat myönteisesti demokratiaanja että esimerkiksi puoltavat sitä, että asiantuntijoiden tulisi päättää asioista eduskunnan jahallituksen sijaan. Palaamme tähän tärkeään kysymykseen edempänä tekstissä.– 23 –
- Page 1 and 2: THORLEIF PETTERSSON JA SAKARI NURME
- Page 3 and 4: THORLEIF PETTERSSON JA SAKARI NURME
- Page 5 and 6: Del 2YHTEENVETOVarhaisesta keskiaja
- Page 7 and 8: Ruotsalaiset ovat myös hieman taip
- Page 9 and 10: toiseksi toteuttavat instituutiot (
- Page 11 and 12: Osa Del 21Suomen ja Ruotsin kulttuu
- Page 13 and 14: puolilla. Stora Enso, Nordea (Merit
- Page 15 and 16: Yksinkertaistetusti voidaan sanoa,
- Page 17 and 18: kannalta epäoleellisten yksityisko
- Page 19 and 20: omaksua eriasteisina. Malli ei siis
- Page 21: Osa Del 2Suomalaisten ja ruotsalais
- Page 25 and 26: mielipiteistä samoin kuin siihen,
- Page 27 and 28: Arvostukset, jotka korostavat muide
- Page 29 and 30: esitettyihin kysymyksiin osoittavat
- Page 31 and 32: Liitteessä oleva Taulukko A2 osoit
- Page 33 and 34: TAULUKKO 3. Suomen ja Ruotsin osuud
- Page 35 and 36: Ruotsin arvoprofiili osoittautuu j
- Page 37 and 38: kovemmin kuin Ruotsia. Tämän rapo
- Page 39 and 40: Tunnettu (fiktiivinen) esimerkki t
- Page 41 and 42: Esittelemillämme kahdella perustav
- Page 43 and 44: Osa Del 23Suomalaiset ja ruotsalais
- Page 45 and 46: muiden huomioonottamista korostavat
- Page 47 and 48: TAULUKKO 6. Niiden suomalaisten ja
- Page 49 and 50: jäljelle ero suomalaisten ja ruots
- Page 51 and 52: TAULUKKO 7. Tiedot naapurimaasta. T
- Page 53 and 54: tiedot Ruotsin oloista kuin ruotsal
- Page 55 and 56: Tulokset osoittavat ensinnäkin, et
- Page 57 and 58: Vastausvaihtoehtoja oli kolme: nyky
- Page 59 and 60: kokonaismittarissa, jolla arvioidaa
- Page 61 and 62: esimerkin tästä selostaessaan, mi
- Page 63 and 64: asianomaisen kysymyksen osittain er
- Page 65 and 66: arvoulottuvuutta koskeva muunneltu
- Page 67 and 68: (Virta 2006, 389). Omakuvalle, jonk
- Page 69 and 70: kunnioittamaan toisia. Vastaava osu
- Page 71 and 72: Del 2VIITTEETAllardt, E., 1975. Att
- Page 73 and 74:
Sears, D. & Levy, S. 2003. Childhoo
- Page 75 and 76:
Del 2LIITTEETTAULUKKO A1. Tulokset
- Page 77:
TAULUKKO A6. Suomalaiset ja ruotsal