Eri tapoja kohdata suuri elefantti - Pohjola-Norden

Liitteessä oleva Taulukko A2 osoittaa, että olemme valinneet neljä indikaattoria tutkiessammeemansipatiivisia vapausarvoja. Nämä indikaattorit koskevat ensiksikin horisontaalistasosiaalista luottamusta (uskoo voivansa luottaa tuntemattomiin ihmisiin, ihmisiin,jotka tapaa ensimmäistä kertaa ja toista kansallisuutta edustaviin ihmisiin), toiseksisuvaitsevaisuutta vähemmistöjä (homoseksuaaleja) kohtaan, kolmanneksi aktiivistaosallistumista sosiaalisiin protesteihin (nimien kerääminen listoihin, osallistuminenlailliseen mielenosoitukseen, boikotteihin, ostolakkoihin) ja neljänneksi jälkimaterialististaasennetta, joka merkitsee sitä, että pidetään tärkeämpänä antaa ihmisille enemmänsanomisen aihetta ja suojella ilmaisun vapautta kuin ylläpitää lakia ja järjestystä ja vastustaainflaatiota. Vastaavalla tavalla päätimme tutkia näitä perinteisiä arvoja neljäämuuta indikaattoria käyttäen. Ne ovat ensiksikin uskonto (kuinka tärkeä osa Jumalallaon omassa elämässä), toiseksi käännetty autonomiaindeksi (on tärkeämpää opettaa lapsilletottelevaisuutta ja uskoon perustuvaa uskontoa kuin riippumattomuutta ja päättäväisyyttä),kolmanneksi kansallinen ylpeys ja neljänneksi se, miten tärkeätä on kunnioittaaauktoriteetteja. Seikka, että valitsimme juuri nämä indikaattorit molemmille arvoulottuvuuksille,on yhteydessä siihen, että olemme halunneet saada aikaan vertailukelpoisuuttaaikaisempiin tutkimuksiin. Taulukossa A2 esitetyt tulokset osoittavat, ettänäitä indikaattoreita voidaan käyttää vertailukelpoisten tulosten saamiseksi analyysissämukana olevista eri maista, myös Suomesta ja Ruotsista.Kuvio 3 seuraavalla sivulla osoittaa, miten World Values Surveyn viimeisimmässä aineistonkeruussatähän asti mukana olleet maat sijoittuvat näiden kahden perustavan arvoulottuvuudensuhteen. On tärkeätä huomata, että perinteisiä arvoja kuvaava pystyakselion käännetty siten, että maat, joilla on korkeimmat arvot, on sijoitettu alimmaksi Kuviossa3. Aivan samoin kuin demokraattisten perusarvojen suhteen tulokset osoittavat,että Ruotsi toisin kuin Suomi on jonkinlainen erityistapaus. Ruotsilla on niin muodoinkorkeat arvot molemmissa emansipatiivisissa vapausarvoissa ja matalat arvot perinteisissäarvoissa. Suomi on toisaalta lähempänä Kuvion 3 keskipistettä, ja maalla on näinollen keskimääräisemmät arvot sekä emansipatiivisten vapausarvojen että perinteistenarvojen suhteen. Tämä malli on yhtäpitävä vastaavien kulttuurikarttojen kanssa, jotkaperustuvat World Values Surveyn kahden viimeistä edeltävän aineistonkeruukierroksenhyvin laajoihin aineistoihin vuosilta 1995 ja 2000 (esimerkiksi Inglehart & Welzel 2005a).Uusi aineisto viimeisimmästä WVS-tutkimuksesta näyttää samoja suuntauksia kuin aikaisemmataineistot siinä määrin, kuin sitä voidaan arvioida. Mutta riippumatta siitä,mikä asian tila sitten onkaan, on Kuviossa 3 esitetty Ruotsin ja Suomen välinen ero tilastollisestimerkittävä. Ruotsilla on korkeammat arvot kummallekin emansipatiivisellevapausarvolle ja alemmat arvot perinteisille arvoille.– 31 –