Eri tapoja kohdata suuri elefantti - Pohjola-Norden

muiden huomioonottamista korostavat vapausarvot, olivat yhtä valmiita osallistumaanlisätutkimukseen. Tämä koski myös niitä, joilla oli korkeat tai matalat arvot muutoksiintaipuvissa asenteissa. Lopuksi voidaan siis todeta, että lisätutkimukseen osallistuneettuntuvat olleen edustava otos WVS-tutkimuksiin osallistuneista henkilöistä.Selitystä siihen, miksi ruotsalaisten vastaajien määrä oli suurempi kuin suomalaisten,on haettava muualta. Yksi mahdollinen selitys voisi olla, että huomattavasti useammatruotsalaiset kuin suomalaiset ”hyppäsivät” erilaisten lomakkeessa olevien kysymysten”yli”. Suomalaiset vastaajat tuntuvat sen sijaan vastanneen kyselyyn tunnollisemmin ja”huolellisemmin”. Tämä suuntaus voisi olla yhteydessä siihen, että ne suomalaiset, joidenmielestä kyselyn kysymyksiin oli vaikeata vastata, yksinkertaisesti jättivät kyselylomakkeenpalauttamatta, kun taas ruotsalaiset olivat hiukan ”kevytmielisempiä” tässämielessä. Tämä mahdollinen selitys saa hieman tukea joistakin tuloksista, joita selostetaanedempänä raportissa. Voisi toisin sanoen ajatella, että ruotsalaisten vastaajien suurempaanvalmiuteen osallistua ylimääräiseen kyselyyn olisi enemmän vaikuttanut yleinenkiinnostus WVS-tutkimuksen käsittelemiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuin se,että he olisivat erityisesti kiinnostuneita Suomesta.Miten suomalaiset ja ruotsalaiset näkevät naapurimaansa?Tässä luvussa selostamme, miten suomalaiset ja ruotsalaiset näkevät naapurimaansa.Kysymys on ensinnäkin siitä, miten paljon tietoja heillä on naapurimaasta, toiseksi, millainenluottamus heillä on joihinkin naapurimaan tärkeimmistä instituutioista ja kolmanneksi,miten heidän mielestään maiden välistä yhteistyötä tulee kehittää. Jokainennäistä kolmesta seikasta ilmentää jollakin tavoin sitä, millainen yleiskuva suomalaisillaja ruotsalaisilla on naapurimaastaan.Tiedot naapurimaastaTässä luvussa selostamme kahta seikkaa, jotka liittyvät suomalaisten ja ruotsalaisten tietoihinnaapurimaastaan. Ensimmäinen on se, miten laajat tiedot ovat, ja toinen se, mitenvoitaisiin selittää tietotasossa vallitsevat erot.Miten laajat tiedot ovat?Se, mitä tietoja yksilöllä on naapurimaastaan, voi ilmetä eri tavoin. Se voi näkyä siinä,että osaa vastata oikein yksinkertaisiin asiakysymyksiin, mutta tiedot voivat ilmetä myösepäsuorasti, esimerkiksi siten, että hankkii usein tietoja maasta joukkoviestimistä taihenkilökohtaisilla käynneillä. Tiedot voivat myös näkyä siitä, millainen subjektiivinenkuva yksilöllä on siitä, miten laajat tiedot hänellä on naapurimaastaan. Tässä luvussaraportoimme tietoja näistä eri indikaattoreista, jotka liittyvät vastaajien tietoihin naapurimaastaan.– 45 –