Eri tapoja kohdata suuri elefantti - Pohjola-Norden

Lopuksi joitakin kriittisiä pohdiskelujaRaporttimme alussa kuvaamamme tarina kertoi siitä, miten suomalaiset ja ruotsalaiset reagoivataivan eri tavalla kohdatessaan suuren elefantin. Siksi voi olla syytä muistuttaa, ettätällainen kohtaaminen voi tosiasiassa saada aikaan muitakin reaktioita kuin mitä tarinassakuvattiin. Eräs raporttimme kirjoittajista voi nimittäin kertoa poikavuosiensa henkilökohtaisenkokemuksen siitä, kun hänen kotikaupunkiinsa oli tullut sirkus. Poika tiesi, että sille,joka pysytteli näkyvissä ja tarjoutui auttamaan telttojen pystyttämisessä, oli tapana antaavapaalippu sirkukseen. Hän sai sattumalta auttaa siivoamalla elefanttien telttaa, hakemallaruokaa elefanteille ja huolehtimalla siitä, että asiattomat eivät tulleet liian lähelle elefantteja,jotka oli sidottu jaloistaan kiinni ketjuilla. Kun sirkusteltta oli saatu hyvin paikoilleen ja sirkuspiti avata, yleisölle tarjoutui mahdollisuus tutustua sirkuksen tiloihin, myös elefanttitelttaan.Poika, joka oli alkanut tottua elefanttien läheisyyteen, alkoi kerskailla katsojille juurihankkimallaan asemalla elefanttiteltassa. Hän uskaltautui luutansa kanssa menemäänaivan lähelle yhtä elefanteista. Silloin elefantti ärsyyntyi ja läimäytti poikaa kärsällään.Poika tietysti pelästyi ja hiukan kalpeana perääntyi elefantin luota yrittäen samalla salatakatso jilta, että oli pelästynyt. Turvallisen etäisyyden päässä elefantista hän saattoi taasalkaa kerskailla vasta hankkimallaan elefantinhoitajan pätevyydellä. Vielä tänä päivänäkinpoika muistaa, miltä tuntui, kun elefantti läimäytti häntä kärsällään.Tämän kokemuksen merkitys piilee siinä, että se osoittaa, että se, miten reagoi kohdatessaansuuren elefantin riippuu enemmän siitä, miten lähelle elefanttia tulee, kuin siitä,mitä kansallisuutta edustaa. Se, että suomalainen Virran esseessä pelästyi elefanttia jaruotsalainen taas halusi auttaa sitä, ei toisin sanoen olisikaan perustunut heidän eri kansallisuuksiinsavaan siihen, miten lähellä elefanttia he olivat ja mitä elefantti silloin teki.Henkilökohtaista muistoa poikavuosilta voidaan siten käyttää herättämään epäily suhteessasiihen, miten juttua kansallisista ominaisuuksista parhaiten tulisi tulkita! Ruotsalaisenja suomalaisen erilaiset reaktiot heidän kohdatessaan elefantin olivat kentiesenemmän satunnaisen tilanteen kuin erilaisten kansallisten ominaisuuksiensa ilmaus.On kuitenkin vaikea uskoa, etteikö kansa, joka on pitkän aikaa ollut vieraan vallan alainenja jota on katsottu nenänvartta pitkin, sisällyttäisi tällaisia kokemuksia omakuvaansa.Sosiaalipsykologian oppikirjoissa väitetään usein, että ihminen näkee itsensä sellaisena,kuin toiset hänet näkevät. Sen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse merkitä sitä, että omakuva,johon ovat vaikuttaneet tällaiset historialliset kokemukset, olisi keskeinen ja kuvaisiihmisen persoonallisuuden ydintä.Kun katsotaan World Values Surveyn viimeisimmän kyselykierroksen suomalaista jaruotsalaista aineistoa, nähdään suomalaiset pikemminkin hiukan tyytyväisempinä elämäänsäkuin ruotsalaiset, vaikka tämä ero ei olekaan riittävän suuri ollakseen tilastollisestimerkittävä. Hiukan useammat suomalaiset kuin ruotsalaiset tosin sanovat, että heeivät täydellisesti hallitse elämäänsä eikä heillä ole täydellistä valinnan mahdollisuutta(13,7 prosenttia ja 8,5 prosenttia), mutta ero on marginaalinen. Suuri enemmistö suomalaisista(86 prosenttia) sanoo, että on tärkeätä opettaa lapsia olemaan suvaitsevaisia ja– 68 –