Eri tapoja kohdata suuri elefantti - Pohjola-Norden

kokonaismittarissa, jolla arvioidaan vastaajien näkemystä naapurimaasta. Lopuksi voimmetoisin sanoen todeta, että ruotsalaiset suhtautuvat myönteisemmin Suomeen kuin suomalaisetRuotsiin. Palaamme myöhemmin raportissa siihen, miten tämä ero voidaan selittää.Valmius muuttaa naapurimaahanSelvitys siitä, missä määrin suomalainen ja ruotsalainen voisivat ajatella muuttavansanaapurimaahan, saa toimia siltana, kun lähdetään pohtimaan suomalaisten ja ruotsalaistensuhdetta yksilökohtaisemmasta näkökulmasta. Tämä seikka kuvaa vastaajanyleistä suhtautumista naapurimaahan. Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston lisätutkimuksenkyselylomakkeessa oli seuraava kysymys: Voisitko ajatella muuttavasi Ruotsiin(Suomeen), jos se olisi käytännössä mahdollista? Vastausvaihtoehdot olivat ”Kyllä,ehdottomasti”, ”Kyllä, ehkä”, ”Luultavasti en” ja ”Ehdottomasti en”. Tulokset osoittivat,että suomalaiset suhtautuivat myönteisemmin naapurimaahan muuttamiseen kuin ruotsalaiset.Noin neljä kymmenestä (40 prosenttia) suomalaisista valitsi jommankummanmyönteisen vastauksen. Ruotsalaisten vastaava luku oli vain puolet tästä (22 prosenttia).Tämän kysymyksen perusteella voidaankin sanoa, että suomalaisilla oli myönteisempinäkemys naapurimaasta kuin ruotsalaisilla.Suomalaisten suurempaan valmiuteen muuttaa Ruotsiin voi tietysti löytyä useita erisyitä. Vaikka muuttoliikettä Pohjanlahden yli on pitkän aikaa tapahtunut molempiinsuuntiin, liike länteen on ollut huomattavasti yleisempää viimeisen vuosisadan aikana(enem män Suomen ja Ruotsin välisestä muuttoliikkeestä raportin aikaisemmassa luvussa).Tämä on tietysti voinut jättää jälkensä suomalaisiin ja lisännyt heidän suurem paamuuttamisvalmiuttaan.Näiden maastamuuttomallien ohella myös suomalaisten ja ruotsalaisten erilaisella naapurimaankielen hallinnalla on voinut olla merkitystä heidän valmiudelleen muuttaanaapurimaahan. Toisin sanoen on luultavaa, että suomalaisten parempi ruotsin kielentaito verrattuna ruotsalaisten suomen kielen taitoon on osaltaan vaikuttanut siihen, ettähe ovat taipuvaisempia muuttamaan Ruotsiin. Muuttamisvalmiuteen ei kuitenkaan vaikutaainoastaan kielitaito. Jotkut analyysit, joita emme tässä selosta yksityiskohtaisesti,osoittavat esimerkiksi, että nuoret ovat valmiimpia muuttamaan Pohjanlahden yli kuinvanhemmat. Kiinnostavaa lienee myös, että sama koskee niitä, joilla on paremmat tiedotnaapurimaasta, jotka luottavat enemmän naapurimaan instituutioihin, jotka haluavatlaajempaa yhteistyötä maiden välillä ja jotka omaksuvat voimakkaammin muidenhuomioonottamista korostavat arvot sekä emansipatiiviset arvot. Kaikki nämä suuntauksetovat tilastollisesti merkittäviä. Ruotsalaisen valmius asua suomalaisten keskuudessatai suomalaisen valmius asua ruotsalaisten keskuudessa on toisin sanoen yhteydessä siihen,miten hän näkee naapurimaansa ja mitkä ovat hänen perusarvonsa.Tämän todettuamme voimme siirtyä raportoimaan, miten suomalaiset ja ruotsalaisetnäkevät toisensa, mikä on erittäin tärkeä tekijä ”vuoden 1809 avioerolasten” välistensuhteiden kehittymisessä.– 59 –