Eri tapoja kohdata suuri elefantti - Pohjola-Norden

ei halunnut lisätä yhteistyötä millään mainituista alueista. Vastaava osuus ruotsalaisistaoli vielä pienempi (15 prosenttia). Tämä tapa raportoida tuloksista viittaa ensinnäkinsiihen, että ruotsalaiset suhtautuvat myönteisemmin yhteistyön lisäämiseen ja toiseksisiihen, että enemmistö sekä suomalaisista että ruotsalaisista suhtautui myönteisesti yhteistyönjatkamiseen Pohjanlahden yli.Kokonaan toinen asia tietysti on, että vastaukset näihin kolmeen haastattelukysymykseeneivät kerro mitään siitä, millaisia muotoja vastaaja toivoo yhteistyöllä olevan ja mitätulisi tehdä, jotta yhteistyö lisääntyisi. Jos nämä seikat otettaisiin huomioon, Taulukon 8yhtenäinen kuva todennäköisesti hajoaisi ja siitä tulisi huomattavasti monitahoisempi.Ketkä haluavat lisää yhteistyötä?Kysymys siitä, onko halukkuus näiden kahden maan väliseen yhteistyöhön yhtä lujastiankkuroitunut erilaisiin sosiaalisiin ryhmiin ja kulttuuriryhmiin vai onko tällainen näkemysominaista tietyille ryhmille, herättää kiinnostusta. Tämän tutkimiseksi olemmetehneet samanlaisen regressioanalyysin kuin tutkiessamme naapurimaatietoutta jaluottamusta naapurimaan instituutioihin. Emme analysoineet jokaista kolmea yhteistyömuotoaerikseen, vaan analysoimme sen sijaan kokonaismittaria sille, mitenmyönteisesti vastaajat suhtautuvat maiden väliseen yhteistyöhön. Tulokset on esitettyLiitteen Taulukossa A6.Kun kysymys on sosiaalisesta taustasta, vain sukupuolella on merkitystä. Miehet haluavatenemmän yhteistyötä kuin naiset. Tulokset osoittavat myös, että vastaajat, joilla onparemmat tiedot naapurimaasta ja suurempi luottamus naapurimaan instituutioihin,suhtautuvat myönteisemmin yhteistyön lisäämiseen. Parempiin tietoihin pohjaavamyönteinen kuva naapurimaasta ja suurempi luottamus sen instituutioihin olisi toisinsanoen hyvä kasvualusta laajemmalle maiden väliselle yhteistyölle. Tulokset osoittavatmyös, että arvostukset, jotka korostavat muiden huomioonottamista, ovat yhtä hyväkasvualusta. Ne, jotka ovat taipuvaisempia asettamaan etusijalle yhteisen hyvän, suhtautuvattoisin sanoen myönteisemmin laajempaan yhteistyöhön Suomen ja Ruotsin välillä.Sen sijaan muutosvalmiudella ei ole tällaista merkitystä. Tilastollisista yksityiskohdistakiinnostunut voi kuitenkin todeta, että muutosvalmius on negatiivinen (- 0.02)Taulukossa A6. Vaikka tämä kerroin ei ole riittävän suuri ollakseen tilastollisesti merkittävä,se on kuitenkin negatiivinen. Samalla tavoin kuin naapurimaatietouden suhteentämä negatiivinen kerroin viittaa siihen, että muutokseen taipuvaisimmat olisivat vähemmänkiinnostuneita Suomen ja Ruotsin välisestä vakiintuneesta yhteistyöstä.Olemme nyt esitelleet kolme eri näkökulmaa siihen, miten suomalaiset ja ruotsalaisetnäkevät naapurimaansa. Yhteenvetona tuloksista voimme todeta, että suomalaisillaosoittautui olevan paremmat tiedot naapurimaasta, kun taas ruotsalaiset luottivatenemmän naapurimaan instituutioihin ja heillä oli myönteisempi valmius laajempaanmaiden väliseen yhteistyöhön. Koska ruotsalaisilla oli myönteisempi näkemys naapurimaastakahdessa kohdassa kolmesta, osoittaa se, että he saavat korkeammat arvot– 58 –