Eri tapoja kohdata suuri elefantti - Pohjola-Norden

TAULUKKO 7. Tiedot naapurimaasta. Tulokset Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston lisätutkimuksestaSuomessa ja Ruotsissa vuonna 2006 (noin 550 kummassakin maassa).Suomalaiset Ruotsalaiset Ero?Naapurimaatietoja koskevat indikaattorit:13 tietokysymykseen annettujen oikeiden vastausten keskiarvo 7.4 6.3 Kyllä, p < .001Saa usein tietoja naapurimaasta viestinten kautta 69,8% 39,7% Kyllä, p < .001Käynyt vähintään 4:ssä eri naapurimaan osassa 29,9% 19,1% Kyllä, p < .01Käynyt naapurimaassa viimeisen 2 vuoden aikana 58,7% 46,6% Kyllä, p < .01Omaa mielestään hyvät tiedot naapurimaasta 37,8% 15,5% Kyllä, p < .001Kaikkien viiden indikaattorin indeksi 104.5 96.6 Kyllä, p < .001Miten tietotason erot voidaan selittää?Naapurimaatietoja tarkasteleva on toisen haasteen edessä hakiessaan syitä sille, miksivastaajien tietojen taso on niin vaihteleva. Ensiksikin voisivat erot sosiaalisessa taustassa,sukupuolessa, iässä, koulutuksessa ja tuloissa selittää tasoeroja. Toiseksi voidaan ajatella,että erot liittyvät siihen, miten kiinnostunut on yleisistä yhteiskunnallisista asioista.Raportin ensimmäisessä osassa esitettyjen analyysien pohjana oleva kulttuurikäsiteviittasi tähän suuntaan. Korostimme siinä, että henkilön kulttuurisella suuntauksellaon merkitystä sille, miten hän näkee muut ihmiset. Kulttuuri ja perusarvot voisivat toisinsanoen vaikuttaa siihen, miten henkilö suhtautuu ympäröivään maailmaan ja mitätietoja hänellä on siitä.Tämän problematiikan tutkimiseksi olemme tehneet niin kutsutun regressioanalyysin,jossa tutkitaan samanaikaisesti kaikkien edellä mainittujen tekijöiden vaikutusta. Tällaisillaanalyyseilla saadaan selville, mikä on kunkin tekijän mahdollinen vaikutus, riippumattamuiden tekijöiden mahdollisesta vaikutuksesta. Kun kysymyksessä ovat tiedot,jotka liittyvät yhteiskunnallisiin asioihin kohdistuvaan kiinnostukseen, olemme käyttäneetvarsinaisen WVS-lomakkeen yhteen kysymyssarjaan annettuja vastauksia. Kysymyssarjassakysytään, onko vastaaja viime viikon aikana käyttänyt päivälehtiä, radion taiTV:n uutislähetyksiä, pitempiä radio- tai TV-reportaaseja, kirjoja tai Internetiä kanavana”saadakseen tietää, mitä tapahtuu sekä omassa maassa että maailmassa”. Sivuhuomautuksenavoidaan todeta, että vastaukset näihin kysymyksiin eivät osoita suomalaistenja ruotsalaisten välillä mitään mainittavaa eroa viestinten käytössä. Tämä taas viittaasiihen, että suomalaiset saavat enemmän tietoja Ruotsista joukkoviestimistä (vrt. edellätästä aiheesta), mikä ennen kaikkea johtuu siitä, että suomalaiset joukkoviestimet tarjoavatkattavampaa tietoa Ruotsin oloista kuin ruotsalaiset viestimet Suomen oloista.Regressioanalyysin tulokset raportoidaan liitteen Taulukossa 4A. Taulukko osoittaa, ettämiehillä on enemmän tietoja naapurimaasta kuin naisilla. 8 Vastaavasti vanhemmilla henkilöilläon paremmat tiedot kuin nuoremmilla ja korkeasti koulutetuilla paremmat tiedotkuin vähän koulutetuilla. Henkilöillä, jotka ovat kiinnostuneempia yhteiskunnallisista8 Negatiivinen sukupuolikerroin Taulukossa A4 johtuu siitä, että miehet on koodattu sukupuolimuuttujassaarvolla 1 ja naiset arvolla 2.– 51 –