Miten suomalaiset ja ruotsalaiset näkevät toisensa?Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston lisätutkimuksessa oli joukko kysymyksiä, jotkakoskivat sitä, miten suomalaiset ja ruotsalaiset näkevät toisensa. Jotkut kysymyksetoli laadittu siten, että vastauksia voitiin verrata niihin vastauksiin, joita suomalaiset jaruotsalaiset olivat antaneet heitä itseään koskeviin kysymyksiin varsinaisessa WVShaastattelussa.Voimme sen vuoksi analysoida, miten hyvin suomalaisten ja ruotsalaistenkäsitykset toisistaan vastaavat todellisuutta. Ennen kuin selostamme tuloksia, voiolla paikallaan kiinnittää huomiota siihen, että voi olla erityisen vaikeata vastata kysymyksiin,jotka koskevat sitä, miten itse uskoo tyypillisen suomalaisen tai ruotsalaisenajattelevan ja mitä mieltä heidän uskoo olevan. Tällaiset kysymykset eivät anna tilaa erityisenmonivivahteisille vastauksille, ja vastanneiden kummastakin naapurimaasta esittämienkuvien voidaan lähinnä sanoa olevan eräänlaisia kansallisia stereotypioita.Kansalliset stereotypiatVastattavaksi jää, kuvaavatko tällaiset kansalliset stereotypiat todellisuutta. Aikaisemmassatutkimuksessa lähdettiin siitä, että muista kansallisuuksista omaksutut negatiivisetstereotypiat tuskin voivat olla tosia. Uudempi tutkimus on kuitenkin osoittanut, ettästereotypiat eivät ole aina negatiivisia vaan että ne voivat jossain määrin myös vastatatodellisuutta (Schneider 2004, 565; vrt. Terracciano et al. 2005).Tietyssä maassa asuviin ihmisiin liitetyn kansallisen stereotypian voidaan sanoa olevankäsitys siitä, että heillä on kaikilla yksi ja sama ominaisuus. Esimerkiksi, kun kuvaillaansuomalaisia juroiksi ja harvasanaisiksi tai ruotsalaisia koppaviksi ja ylimielisiksi, käytetäänstereotypioita kansallisista suomalaisille tai ruotsalaisille yhteisistä luonteenpiirteistä.Suomalainen psykologi Erkki Virta on raportin alussa selostamassamme tarinassa kuvannutjoitakin tällaisia suomalaisten ja ruotsalaisten kansallisia stereotypioita (Virta 2006).Kansalliset stereotypiat perustuvat usein liian nopeaan satunnaisten kokemusten yleistämiseen.Joskus ne voivat perustua tapoihin ja historiallisiin kertomuksiin. Ne voivat myös ollaeräänlaisia vastakohtakuvia ryhmistä, jotka elävät oman maan rajan lähettyvil lä (Terraccianoet al. 2005). Tällaisten kansallisten stereotypioiden ongelma ei liene ensisijaisesti se, että neovat liioiteltuja yksinkertaistuksia, minkä järkevä arvioija oivaltaa nopeasti. Sen, että yksinkertaistuksetovat liioiteltuja, ei välttämättä tarvitse sulkea pois sitä seikkaa, että niissä piileetotuuden siemen (McCrae 2001). Raportissamme olemme aikaisemmin osoittaneet, että ruotsalaisillaon suomalaisia vahvempi taipumus ottaa huomioon toiset ja huolehtia yhteisestähyvästä. Ei kenties olisi täysin järjetöntä nähdä tämä tulos eräänlaisena epäsuorana osoituksenasiitä, että kun ruotsalaiset tapaavat suuren elefantin, he olisivat valmiimpia auttamaansuurta <strong>elefantti</strong>a kuin suomalaiset (vrt. tarinaan raporttimme johdannossa)!Se, että tällaisissa kansallisissa stereotypioissa voi piillä totuuden siemen, on luku sinänsä.Aivan toinen asia on, että tällaisilla stereotypioilla voi olla erittäin kielteisiä seurauksia,riippumatta siitä, onko niihin aihetta. Alussa mainitussa esseessä Erkki Virta antaa– 60 –
esimerkin tästä selostaessaan, miten suomalaisten ja ruotsalaisten huippupoliitikkojentapaamisia on kummassakin maassa tulkittu (väärin) suomalaisista ja ruotsalaisistaluonteenpiirteistä vallitsevien stereotyyppisten käsitysten pohjalta. Toinen esimerkkivoisi olla se, miten suomalaiset ovat olleet huolestuneita siitä, että muissa maissa oletettavastipidetään yllä kielteistä kuvaa suomalaisista. Ruotsalaiset sen sijaan ovat olleetliiankin varmoja itsestään viedessään ulkomaille ”ruotsalaista mallia” yleiskeinona hyvinvoinninja kehityksen saavuttamiseksi. Tällaiset kansallisten stereotypioiden kielteisetseuraukset voivat joissakin tapauksissa olla hyvin vakavia ja kohtalokkaita. ”Whenstereotypes of national or ethnic groups are unfavorable, they can lead to prejudice,discrimination, or persecution, of which history and the world today are full of tragicexamples” (Terracciano et al. 2005, 99). Tältä pohjalta on tärkeätä korostaa, että aineistommesuomalaisten ja ruotsalaisten suhtautumisesta toisiinsa on huomattavan viatonta ja eikäsisällä synkkiä pohjasävyjä. On tärkeätä myös muistaa, että haastattelukysymyksemmeantoivat hyvän mahdollisuuden liittää naapurikansaan myönteisiä ominaisuuksia.Ystäviä ja tuttavia naapurimaastaSe, miten suomalaiset ja ruotsalaiset suhtautuvat toisiinsa, näkyy muun muassa siinä,miten he suhtautuvat ystävyyteen ja tuttavuuteen naapurimaalaisen kanssa. Suomalaisruotsalaisenkulttuurirahaston lisätutkimuksen kyselylomakkeessa oli muutama tätäkoskeva kysymys. Yhdessä kysymyksessä tiedusteltiin, oliko vastaajalla ystäviä ja läheisiätuttavia naapurimaasta, ja toinen kysymys koski sitä, tunsiko vastaaja hiukan pinnallisemminjonkun naapurimaasta tulleen henkilön. Onnettoman sattuman vuoksi nämäkysymykset olivat eri järjestyksessä suomalaisessa ja ruotsalaisessa lisätutkimuksessa.Siksi ei voi sivuuttaa sitä seikkaa, että mahdolliset erot vastauksissa ovat johtuneet juurisiitä. Emme kuitenkaan usko, että tämä mahdollinen virhelähde on voinut olla erityisen<strong>suuri</strong>. Suurempi merkitys on sen sijaan voinut olla sillä, miten kysymys naapurimaastatulevasta ystävästä tai läheisestä tuttavasta oli muotoiltu. Ruotsissa kysyttiin ”Onko sinullajoku läheinen tuttava tai ystävä, joka tulee Suomesta?” Suomessa kysyttiin (suomennosruotsiksi käännetystä suomenkielisestä kysymyksestä) ”Onko joku ruotsalainensinun läheinen tuttavasi tai ystäväsi?” Hiukan liioitellen voidaan sanoa, että suomalainenkysymys tarkoittaisi, onko vastaajalla joku ruotsalainen Ruotsissa asuva läheinentuttava tai ystävä, kun taas ruotsalainen kysymys tarkoittaisi, onko vastaajalla joku läheinentuttava tai ystävä, joka on lähtöisin Suomesta, mutta voi nyttemmin hyvinkinasua Ruotsissa. Kysymysten erilaiset tulkinnat liittyvät luonnollisesti siihen, että Ruotsissatodella asuu enemmän Suomesta tulleita ihmisiä kuin Suomessa Ruotsista tulleitaihmisiä. Todelliset olosuhteet ovatkin mahdollisesti voineet vaikuttaa siihen, että kysymykseton saatettu tulkita eri tavoin.Tältä pohjalta voitaneen olettaa, että niiden ruotsalaisten määrän, jotka sanovat, että heilläon joku Suomessa asuva/Suomesta tuleva ystävä tai läheinen tuttava, pitäisi olla suurempikuin vastaavan suomalaisten määrän. Se tosiasia, että Ruotsissa asuu enemmän suomalaisiakuin ruotsalaisia Suomessa voisi siten selittää sen, miksi useammalla ruotsalaisellaon joku ystävä naapurimaasta. Toinen ystävystymiseen vaikuttava syy saattaisi olla käytännön– 61 –
- Page 1 and 2:
THORLEIF PETTERSSON JA SAKARI NURME
- Page 3 and 4:
THORLEIF PETTERSSON JA SAKARI NURME
- Page 5 and 6:
Del 2YHTEENVETOVarhaisesta keskiaja
- Page 7 and 8:
Ruotsalaiset ovat myös hieman taip
- Page 9 and 10: toiseksi toteuttavat instituutiot (
- Page 11 and 12: Osa Del 21Suomen ja Ruotsin kulttuu
- Page 13 and 14: puolilla. Stora Enso, Nordea (Merit
- Page 15 and 16: Yksinkertaistetusti voidaan sanoa,
- Page 17 and 18: kannalta epäoleellisten yksityisko
- Page 19 and 20: omaksua eriasteisina. Malli ei siis
- Page 21 and 22: Osa Del 2Suomalaisten ja ruotsalais
- Page 23 and 24: näisiä, ja yleistä onkin, että
- Page 25 and 26: mielipiteistä samoin kuin siihen,
- Page 27 and 28: Arvostukset, jotka korostavat muide
- Page 29 and 30: esitettyihin kysymyksiin osoittavat
- Page 31 and 32: Liitteessä oleva Taulukko A2 osoit
- Page 33 and 34: TAULUKKO 3. Suomen ja Ruotsin osuud
- Page 35 and 36: Ruotsin arvoprofiili osoittautuu j
- Page 37 and 38: kovemmin kuin Ruotsia. Tämän rapo
- Page 39 and 40: Tunnettu (fiktiivinen) esimerkki t
- Page 41 and 42: Esittelemillämme kahdella perustav
- Page 43 and 44: Osa Del 23Suomalaiset ja ruotsalais
- Page 45 and 46: muiden huomioonottamista korostavat
- Page 47 and 48: TAULUKKO 6. Niiden suomalaisten ja
- Page 49 and 50: jäljelle ero suomalaisten ja ruots
- Page 51 and 52: TAULUKKO 7. Tiedot naapurimaasta. T
- Page 53 and 54: tiedot Ruotsin oloista kuin ruotsal
- Page 55 and 56: Tulokset osoittavat ensinnäkin, et
- Page 57 and 58: Vastausvaihtoehtoja oli kolme: nyky
- Page 59: kokonaismittarissa, jolla arvioidaa
- Page 63 and 64: asianomaisen kysymyksen osittain er
- Page 65 and 66: arvoulottuvuutta koskeva muunneltu
- Page 67 and 68: (Virta 2006, 389). Omakuvalle, jonk
- Page 69 and 70: kunnioittamaan toisia. Vastaava osu
- Page 71 and 72: Del 2VIITTEETAllardt, E., 1975. Att
- Page 73 and 74: Sears, D. & Levy, S. 2003. Childhoo
- Page 75 and 76: Del 2LIITTEETTAULUKKO A1. Tulokset
- Page 77: TAULUKKO A6. Suomalaiset ja ruotsal