Eri tapoja kohdata suuri elefantti - Pohjola-Norden

jäljelle ero suomalaisten ja ruotsalaisten naapurimaatiedoissa, vaikkakin hiukan heikompi.Koska kysymys naapurimaan toiseksi suurimmasta kaupungista oli todennäköisestivaikeampi ruotsalaisille, on syytä sivuuttaa se.Ruotsalaisten hiukan alhaisempi tietotaso voisi olla yhteydessä siihen, että he olivat vastanneetSuomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston lisätutkimukseen ”kevytmielisemmin”ja hypänneet monien kyselylomakkeen kysymysten yli (vrt. edellä tästä asiasta). Tämänmahdollisuuden tutkimiseksi olemme myös laskeneet tietotason ottamalla mukaan vainne, jotka olivat vastanneet vähintään kolmeen neljäsosaan kolmestatoista tietokysymyksestä,toisin sanoen ne, jotka olivat valinneet jonkin kolmesta vastausvaihtoehdosta vähintään9 kysymykseen. Kun tämä on lähtökohtana, saadaan tulokset 410 suomalaiselleja 398 ruotsalaiselle, toisin sanoen suunnilleen yhtä monelle. Jos lasketaan näiden vastaajienoikein vastattujen tietokysymysten keskiarvo, osoittautuu, että suomalaisten vastaajienkeskiarvoksi tulee 7.4. Vastaava ruotsalaisten vastaajien keskiarvo on alhaisempieli 6.3. Myös tämä ero on tilastollisesti merkittävä. Tämäkin tapa laskea, miten laajat tiedotsuomalaisilla ja ruotsalaisilla on naapurimaastaan, osoittaa toisin sanoen, et tä suomalaisillaon hieman paremmat tiedot Ruotsista kuin ruotsalaisilla Suomesta.Toisena naapurimaatietoja kuvaavana tekijänä voidaan pitää sitä, miten usein vastaanottaaerilaista naapurimaatietoa radiosta ja TV:stä, lehdistä ja kirjoista. Mitä useammin vastaanottaatällaista tietoa, sitä laajempia tietojen tulisi olla. Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahastonlisätutkimuksessa oli tätä koskeva kysymys. Suomalaisista runsaat 70 prosenttia sanoi,että he saivat hyvin usein tai melko usein tietoa Ruotsista tällä tavoin. Vastaava osuusruotsalaisista oli huomattavasti pienempi, noin 40 prosenttia. Avoimeksi jää, riippuuko tämäero siitä, että suomalaiset joukkoviestimet tarjoavat kattavampaa tietoa Ruotsista kuinruotsalaiset viestimet Suomesta, vai johtuuko ero siitä, että suomalaiset ovat ruotsalaisiakiinnostuneempia hakemaan aktiivisesti joukkoviestimistä tietoja naapurimaasta. Joka tapauksessaero viittaa siihen, että suomalaiset seuraavat joukkoviestimistä saatavaa tietoaRuotsin oloista useammin kuin ruotsalaiset Suomen oloista. Niillä, jotka useammin seuraavatjoukkoviestinten uutisia naapurimaasta, tulisi myös olla paremmat tiedot siitä.Joukkoviestinten jakaman tiedon lisäksi matkat Pohjanlahden yli voivat olla toinen lähdetietojen saamiseksi naapurimaasta (Junila & Westin 2006, 29). Suomalais-ruotsalaisenkulttuurirahaston lisätutkimuksen kyselylomakkeessa oli kysymyssarja siitä, kuinkamonta kertaa vastaaja oli käynyt seitsemällä nimetyllä alueella naapurimaassaan. Nämäalueet oli valittu siten, että ne yhdessä antaisivat edustavan kuvan asianomaisesta maastakokonaisuutena. Yksinkertaisuuden vuoksi raportoimme vastauksia laskemalla, kuinkamoni vastaaja oli käynyt ainakin neljällä kysymyksessä olevalla alueella naapurimaassaan.Tulos osoitti, että tämä toteutui hiukan useamman suomalaisen kuin ruotsalaisenkohdalla. Noin 30 prosenttia suomalaisista oli käynyt vähintään neljällä alueella Ruotsissa,kun taas vastaava ruotsalaisten osuus oli vajaat 20 prosenttia. Kun tarkastellaan,millä asianomaisen maan alueilla oli käyty, osoittautuu ensiksikin, että Helsinki ja Tukholmaolivat houkutelleet monia kävijöitä naapurimaasta. Suomalaisille Tukholmanseutu oli tavallisin matkakohde, ja vastaavasti Helsinki oli ruotsalaisten tavallisin– 49 –