Eri tapoja kohdata suuri elefantti - Pohjola-Norden

WVS-haastattelun jälkeen, halusivatko he vastata ylimääräiseen kyselyyn, joka koskiheidän suhtautumistaan naapurimaahan. Halukkaat saivat vastattavakseen uuden kyselylomakkeen,joka sitten tuli lähettää WVS-tutkimuksen toteuttaneelle haastattelijaorganisaatiolle.Tällä tavoin on mahdollista kytkeä yhteen haastateltavien vastaukset varsinaisenWVS-tutkimuksen kysymyksiin ja heidän vastauksensa lisätutkimuksen kysymyksiin.Voidaan toisin sanoen tutkia, mitä yhteyksiä oli vastaajien perusarvoilla ja heidänkäsityksillään naapurimaasta ja naapurikansasta. Tämä mahdollisuus oli tärkeä syysiihen, että valitsimme tämän tavan toteuttaa lisätutkimus.Lisätutkimukseen vastanneiden määräSuomalaiseen WVS-tutkimukseen osallistui kaikkiaan 1014 satunnaisesti valittua suomalaista.Näistä 529 vastaajaa osallistui lisätutkimukseen. Vastausprosentti on siis runsaat52; pois jääneitä oli toisin sanoen verraten paljon. Ruotsissa vastaajien määrä olisuurempi, ja ylimääräiseen lomakkeeseen vastasi 742 vastaajaa 1003 lomakkeen saaneesta(runsaat 74 prosenttia). Koska pois jääneitä oli kuitenkin verraten paljon kummassakinmaassa, on syytä raportoida, jättivätkö jotkut erityiset ryhmät osallistumattalisätutkimukseen. Sellaisissa tapauksissahan tutkimuksen tulokset eivät olisi edustavia.Ensiksikin osoittautui, että ne haastateltavat, jotka olivat vähiten kiinnostuneita WVShaastatteluista,olivat myös hiukan vähemmän kiinnostuneita vastaamaan lisätutkimuksenkysymyksiin. Kun WVS-haastattelut tehneet ammattihaastattelijat arvioivat, mitenkiinnostuneita vastaajat olivat haastattelujen aikana, he olivat sitä mieltä, että noin 75prosenttia oli ”hyvin kiinnostunut” ja noin 25 prosenttia ”melko kiinnostunut”. Tässämielessä ei suomalaisten ja ruotsalaisten vastaajien välillä ollut mainittavia eroja. Kunanalysoidaan, ketkä kummassakin maassa päättivät osallistua ylimääräiseen tutkimukseen,käy ilmi, että ne, jotka olivat kiinnostuneimpia WVS-haastatteluista, olivat myöshiukan taipu vaisempia osallistumaan lisätutkimukseen. Vaikka tämä suuntaus on tilastollisestimerkittävä, se ei kuitenkaan ole erityisen vahva. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa,että valmius osallistua ylimääräiseen tutkimukseen oli noin 5–10 prosenttiyksikköäsuurempi niiden keskuudessa, jotka olivat hyvin kiinnostuneita WVS-haastattelustakuin niiden keskuudessa, jotka olivat ainoastaan melko kiinnostuneita. Vaikka ero ei oleerityisen suuri, se voi kaikesta huolimatta viitata siihen, että lisätutkimuksista saatu aineistovoisi olla hiukan edustavampi niiden kannalta, jotka ovat yleisesti kiinnostuneitaWVS-haastatteluissa käsiteltävistä yhteiskunnallisista asioista.Sen sijaan naiset ja miehet osoittivat samanlaista valmiutta osallistua lisätutkimukseen.Suomessa osoittautuivat lisäksi korkeasti koulutetut olevan hiukan yliedustettuina ylimääräiseenkyselyyn osallistuneiden joukossa, kun taas Ruotsissa yliedustettuina olivatvanhemmat ja suurituloisemmat henkilöt. Nämä erot eivät kuitenkaan olleet erityisensuuria. Yhteenvetona voidaankin todeta, että lisätutkimukseen osallistuneet henkilötmuodostivat edustavan joukon edellä mainituissa taustamuuttujissa. On myös tärkeäähuomioida, että valmiudella osallistua lisätutkimukseen ei ollut yhteyttä kyselyyn vastanneidenhenkilöiden perusarvojen kanssa. Ne henkilöt, joilla oli korkeat tai matalat– 44 –