WVS-haastattelun jälkeen, halusivatko he vastata ylimääräiseen kyselyyn, joka koskiheidän suhtautumistaan naapurimaahan. Halukkaat saivat vastattavakseen uuden kyselylomakkeen,joka sitten tuli lähettää WVS-tutkimuksen toteuttaneelle haastattelijaorganisaatiolle.Tällä tavoin on mahdollista kytkeä yhteen haastateltavien vastaukset varsinaisenWVS-tutkimuksen kysymyksiin ja heidän vastauksensa lisätutkimuksen kysymyksiin.Voidaan toisin sanoen tutkia, mitä yhteyksiä oli vastaajien perusarvoilla ja heidänkäsityksillään naapurimaasta ja naapurikansasta. Tämä mahdollisuus oli tärkeä syysiihen, että valitsimme tämän tavan toteuttaa lisätutkimus.Lisätutkimukseen vastanneiden määräSuomalaiseen WVS-tutkimukseen osallistui kaikkiaan 1014 satunnaisesti valittua suomalaista.Näistä 529 vastaajaa osallistui lisätutkimukseen. Vastausprosentti on siis runsaat52; pois jääneitä oli toisin sanoen verraten paljon. Ruotsissa vastaajien määrä olisuurempi, ja ylimääräiseen lomakkeeseen vastasi 742 vastaajaa 1003 lomakkeen saaneesta(runsaat 74 prosenttia). Koska pois jääneitä oli kuitenkin verraten paljon kummassakinmaassa, on syytä raportoida, jättivätkö jotkut erityiset ryhmät osallistumattalisätutkimukseen. Sellaisissa tapauksissahan tutkimuksen tulokset eivät olisi edustavia.Ensiksikin osoittautui, että ne haastateltavat, jotka olivat vähiten kiinnostuneita WVShaastatteluista,olivat myös hiukan vähemmän kiinnostuneita vastaamaan lisätutkimuksenkysymyksiin. Kun WVS-haastattelut tehneet ammattihaastattelijat arvioivat, mitenkiinnostuneita vastaajat olivat haastattelujen aikana, he olivat sitä mieltä, että noin 75prosenttia oli ”hyvin kiinnostunut” ja noin 25 prosenttia ”melko kiinnostunut”. Tässämielessä ei suomalaisten ja ruotsalaisten vastaajien välillä ollut mainittavia eroja. Kunanalysoidaan, ketkä kummassakin maassa päättivät osallistua ylimääräiseen tutkimukseen,käy ilmi, että ne, jotka olivat kiinnostuneimpia WVS-haastatteluista, olivat myöshiukan taipu vaisempia osallistumaan lisätutkimukseen. Vaikka tämä suuntaus on tilastollisestimerkittävä, se ei kuitenkaan ole erityisen vahva. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa,että valmius osallistua ylimääräiseen tutkimukseen oli noin 5–10 prosenttiyksikköäsuurempi niiden keskuudessa, jotka olivat hyvin kiinnostuneita WVS-haastattelustakuin niiden keskuudessa, jotka olivat ainoastaan melko kiinnostuneita. Vaikka ero ei oleerityisen <strong>suuri</strong>, se voi kaikesta huolimatta viitata siihen, että lisätutkimuksista saatu aineistovoisi olla hiukan edustavampi niiden kannalta, jotka ovat yleisesti kiinnostuneitaWVS-haastatteluissa käsiteltävistä yhteiskunnallisista asioista.Sen sijaan naiset ja miehet osoittivat samanlaista valmiutta osallistua lisätutkimukseen.Suomessa osoittautuivat lisäksi korkeasti koulutetut olevan hiukan yliedustettuina ylimääräiseenkyselyyn osallistuneiden joukossa, kun taas Ruotsissa yliedustettuina olivatvanhemmat ja <strong>suuri</strong>tuloisemmat henkilöt. Nämä erot eivät kuitenkaan olleet erityisen<strong>suuri</strong>a. Yhteenvetona voidaankin todeta, että lisätutkimukseen osallistuneet henkilötmuodostivat edustavan joukon edellä mainituissa taustamuuttujissa. On myös tärkeäähuomioida, että valmiudella osallistua lisätutkimukseen ei ollut yhteyttä kyselyyn vastanneidenhenkilöiden perusarvojen kanssa. Ne henkilöt, joilla oli korkeat tai matalat– 44 –
muiden huomioonottamista korostavat vapausarvot, olivat yhtä valmiita osallistumaanlisätutkimukseen. Tämä koski myös niitä, joilla oli korkeat tai matalat arvot muutoksiintaipuvissa asenteissa. Lopuksi voidaan siis todeta, että lisätutkimukseen osallistuneettuntuvat olleen edustava otos WVS-tutkimuksiin osallistuneista henkilöistä.Selitystä siihen, miksi ruotsalaisten vastaajien määrä oli suurempi kuin suomalaisten,on haettava muualta. Yksi mahdollinen selitys voisi olla, että huomattavasti useammatruotsalaiset kuin suomalaiset ”hyppäsivät” erilaisten lomakkeessa olevien kysymysten”yli”. Suomalaiset vastaajat tuntuvat sen sijaan vastanneen kyselyyn tunnollisemmin ja”huolellisemmin”. Tämä suuntaus voisi olla yhteydessä siihen, että ne suomalaiset, joidenmielestä kyselyn kysymyksiin oli vaikeata vastata, yksinkertaisesti jättivät kyselylomakkeenpalauttamatta, kun taas ruotsalaiset olivat hiukan ”kevytmielisempiä” tässämielessä. Tämä mahdollinen selitys saa hieman tukea joistakin tuloksista, joita selostetaanedempänä raportissa. Voisi toisin sanoen ajatella, että ruotsalaisten vastaajien suurempaanvalmiuteen osallistua ylimääräiseen kyselyyn olisi enemmän vaikuttanut yleinenkiinnostus WVS-tutkimuksen käsittelemiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuin se,että he olisivat erityisesti kiinnostuneita Suomesta.Miten suomalaiset ja ruotsalaiset näkevät naapurimaansa?Tässä luvussa selostamme, miten suomalaiset ja ruotsalaiset näkevät naapurimaansa.Kysymys on ensinnäkin siitä, miten paljon tietoja heillä on naapurimaasta, toiseksi, millainenluottamus heillä on joihinkin naapurimaan tärkeimmistä instituutioista ja kolmanneksi,miten heidän mielestään maiden välistä yhteistyötä tulee kehittää. Jokainennäistä kolmesta seikasta ilmentää jollakin tavoin sitä, millainen yleiskuva suomalaisillaja ruotsalaisilla on naapurimaastaan.Tiedot naapurimaastaTässä luvussa selostamme kahta seikkaa, jotka liittyvät suomalaisten ja ruotsalaisten tietoihinnaapurimaastaan. Ensimmäinen on se, miten laajat tiedot ovat, ja toinen se, mitenvoitaisiin selittää tietotasossa vallitsevat erot.Miten laajat tiedot ovat?Se, mitä tietoja yksilöllä on naapurimaastaan, voi ilmetä eri tavoin. Se voi näkyä siinä,että osaa vastata oikein yksinkertaisiin asiakysymyksiin, mutta tiedot voivat ilmetä myösepäsuorasti, esimerkiksi siten, että hankkii usein tietoja maasta joukkoviestimistä taihenkilökohtaisilla käynneillä. Tiedot voivat myös näkyä siitä, millainen subjektiivinenkuva yksilöllä on siitä, miten laajat tiedot hänellä on naapurimaastaan. Tässä luvussaraportoimme tietoja näistä eri indikaattoreista, jotka liittyvät vastaajien tietoihin naapurimaastaan.– 45 –
- Page 1 and 2: THORLEIF PETTERSSON JA SAKARI NURME
- Page 3 and 4: THORLEIF PETTERSSON JA SAKARI NURME
- Page 5 and 6: Del 2YHTEENVETOVarhaisesta keskiaja
- Page 7 and 8: Ruotsalaiset ovat myös hieman taip
- Page 9 and 10: toiseksi toteuttavat instituutiot (
- Page 11 and 12: Osa Del 21Suomen ja Ruotsin kulttuu
- Page 13 and 14: puolilla. Stora Enso, Nordea (Merit
- Page 15 and 16: Yksinkertaistetusti voidaan sanoa,
- Page 17 and 18: kannalta epäoleellisten yksityisko
- Page 19 and 20: omaksua eriasteisina. Malli ei siis
- Page 21 and 22: Osa Del 2Suomalaisten ja ruotsalais
- Page 23 and 24: näisiä, ja yleistä onkin, että
- Page 25 and 26: mielipiteistä samoin kuin siihen,
- Page 27 and 28: Arvostukset, jotka korostavat muide
- Page 29 and 30: esitettyihin kysymyksiin osoittavat
- Page 31 and 32: Liitteessä oleva Taulukko A2 osoit
- Page 33 and 34: TAULUKKO 3. Suomen ja Ruotsin osuud
- Page 35 and 36: Ruotsin arvoprofiili osoittautuu j
- Page 37 and 38: kovemmin kuin Ruotsia. Tämän rapo
- Page 39 and 40: Tunnettu (fiktiivinen) esimerkki t
- Page 41 and 42: Esittelemillämme kahdella perustav
- Page 43: Osa Del 23Suomalaiset ja ruotsalais
- Page 47 and 48: TAULUKKO 6. Niiden suomalaisten ja
- Page 49 and 50: jäljelle ero suomalaisten ja ruots
- Page 51 and 52: TAULUKKO 7. Tiedot naapurimaasta. T
- Page 53 and 54: tiedot Ruotsin oloista kuin ruotsal
- Page 55 and 56: Tulokset osoittavat ensinnäkin, et
- Page 57 and 58: Vastausvaihtoehtoja oli kolme: nyky
- Page 59 and 60: kokonaismittarissa, jolla arvioidaa
- Page 61 and 62: esimerkin tästä selostaessaan, mi
- Page 63 and 64: asianomaisen kysymyksen osittain er
- Page 65 and 66: arvoulottuvuutta koskeva muunneltu
- Page 67 and 68: (Virta 2006, 389). Omakuvalle, jonk
- Page 69 and 70: kunnioittamaan toisia. Vastaava osu
- Page 71 and 72: Del 2VIITTEETAllardt, E., 1975. Att
- Page 73 and 74: Sears, D. & Levy, S. 2003. Childhoo
- Page 75 and 76: Del 2LIITTEETTAULUKKO A1. Tulokset
- Page 77: TAULUKKO A6. Suomalaiset ja ruotsal