Eri tapoja kohdata suuri elefantti - Pohjola-Norden

Arvostukset, jotka korostavat muiden huomioonottamista jataipumus muutokseenKun Suomen ja Ruotsin perustuslakeihin viitaten sanotaan, että demokratia ja tasa-arvoovat perusarvoja kummassakin maassa, lähtökohta on normatiivinen. Oletetaan, että nearvot, joita normatiivisessa perustuslaissa pidetään perusarvoina, ovat niitä myös käytännössä.Aivan toisenlaisen näkökulman perusarvoista on, kuten edellä jo on tuotuesille, kehittänyt israelilainen sosiaalipsykologi Shalom Schwartz. Hänen mukaansa yhteiskunnanperusarvot muodostuvat siitä arvopohjasta, joka legitimoi yhteiskunnanvastaukset sen ”kohtalonkysymyksiin”. Aikaisemmin raportissa esittelimme kaksiulotteisenmallin, jonka Schwartz on kehittänyt luonnehtiakseen tätä arvopohjaa. Kävi ilmi,että hänen mallissaan esitetyt kaksi arvoulottuvuutta ovat ensiksikin arvostukset, jotkakorostavat muiden huomioonottamista suhteessa arvoihin, jotka asettavat etusijalle omanmenestyksen, ja toiseksi, taipumus muutokseen suhteessa arvoihin, jotka pitävät tärkeimpänäolemassa olevan säilyttämistä.Näiden arvojen empiiriseen tutkimiseen Schwartz on laatinut erilaisia menetelmiä.Seuraavassa esitelty aineisto perustuu lyhyisiin sellaisten fiktiivisten henkilöiden kuvauksiin,jotka ovat omaksuneet kyseiset perusarvot. Yksi esimerkki tällaisesta henkilökuvauksestaon seuraava: ”Uusien ideoiden keksiminen ja luovuus ovat tärkeitä tällehenkilölle. Hän haluaa tehdä asioita omaan tapaansa.” Tällä tavoin kuvattu henkilö onesimerkki muutokseen taipuvaisesta yksilöstä. Kun haastateltavat olivat saaneet tutustuatähän kuvaukseen, heitä pyydettiin kertomaan, missä määrin he itse muistuttavatkuvattua henkilöä. Menetelmä on osoittautunut hyvin toimivaksi, ja se antaa luotettaviatuloksia. Äskettäin toteutetussa eurooppalaisessa yhteiskuntatutkimuksessa (EuropeanSocial Survey) menetelmää on käytetty kerättäessä laajaa aineistoa niistä perustavistaarvoulottuvuuksista, joihin Schwartzin malli pohjautuu. Lyhennetty muunnelma tästämenetelmästä sisältyi World Values Survey -tutkimuksen vuoden 2006 kyselylomakkeeseen.Puuttumatta tilastollisiin yksityiskohtiin voidaan mainita, että tämä lyhennettyversio on toiminut verraten hyvin. Seuraavalla sivulla Kuvio 2 esittää, kuinka ne noin 30maata, joista tällä hetkellä on saatavissa tietoja, sijoittuvat suhteessa Schwartzin molempiinperustaviin arvoulottuvuuksiin.– 27 –