Eri tapoja kohdata suuri elefantti - Pohjola-Norden

tiedot Ruotsin oloista kuin ruotsalaiselle kulttuurille Suomen oloista. Meillä ei ole käytettävissämmeaineistoa, joka voisi selittää, mistä tämä ero johtuu. Hyvin spekulatiivinenolettamus voisi olla, että Ruotsi on pitkään ollut tärkeämpi Suomelle kuin SuomiRuotsille. Sen vuoksi tiedot Ruotsista olisivat olleet tärkeämpiä suomalaisille kuin vastaavattiedot Suomesta ruotsalaisille.Luottamus naapurimaan instituutioihinToinen osa tarkastelua liittyy siihen, miten suomalaiset ja ruotsalaiset näkevät naapurimaansaja millaista luottamusta he tuntevat naapurimaan eri instituutioihin. Tässä luvussakäsittelemme kahta tämän problematiikan eri puolta. Ensiksi selostamme, millainen onsuomalaisten ja ruotsalaisten luottamus naapurimaan instituutioihin ja sen jälkeen analysoimmeniitä tekijöitä, joiden voidaan ajatella olevan tämän luottamuksen taustalla.Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että on olemassa koko joukko tekijöitä, jotka voivat vaikuttaasiihen luottamukseen, jota yksilö tuntee sellaisia instituutioita kohtaan kuin poliisi,tuomioistuimet, valtiopäivät tai puolustusvoimat. Luottamukseen voivat vaikuttaaerilaiset kokemukset instituutioiden työskentelytavoista. Mutta luottamus voi myös liittyäsiihen, miten henkilö arvostaa instituutioiden eri työtehtäviä ja miten hyvin hänenmielestään ne tekevät tehtävänsä (Weibull & Börjesson 1990). Tässä valossa tuntuu siltä, ettäyksilö kokisi hankalaksi vastata kysymykseen siitä, millaista luottamusta hän tuntee sellaistainstituutiota, esimerkiksi naapurimaan tuomioistuinlaitosta tai puolustusvoimiakohtaan, jota ei tunne lähemmin. Sellaisissa tapauksissa vastauksen tulisi ennen kaikkeakieliä jotakin siitä, missä määrin yksilö tuntee myötätuntoa instituution perustehtävääkohtaan. Toisin sanoen on oltava varovainen, kun tulkitsee haastattelukysymyksiä, jotkakoskevat luottamista sellaiseen toimintaan, josta on rajoitettuja tai satunnaisia tietoja.Luottamus naapurimaan instituutioihinSuomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston lisätutkimuksessa oli kysymyssarja, joka käsittelisitä, millainen luottamus suomalaisilla ja ruotsalaisilla oli kuuteen naapurimaaninstituutioon, joita ovat poliisi, tuomioistuin, puolustusvoimat, poliittiset puolueet, valtiopäivätja televisio. On epätodennäköistä, että vastaajilla olisi ollut minkäänlaisia syvällisempiäkokemuksia näiden instituutioiden toiminnasta käytännössä. Tämän vuoksinäihin kysymyksiin vastaamisen olisi pitänyt olla verraten vaikeata. Aineistossa on myösselvää katetta tälle olettamalle. Toisin sanoen on varottava tekemästä pitkälle meneviäjohtopäätöksiä näihin kysymyksiin annetuista vastauksista.Jotkut suuntaukset vastausaineistosta ansaitsevat suuremman huomion. Suuntaukset esitetäänTaulukossa 8 seuraavalla sivulla. Ennen kuin kommentoimme taulukkoa, haluammemuistuttaa, että suomalaiset vastaajat olivat vastanneet useampiin näistä kysymyksistäkuin ruotsalaiset (vertaa aikaisempaa mainintaamme ruotsalaisten suuremmasta taipumuksesta”hypätä” kyselyn kysymysten ”yli”). Sen vuoksi on syytä korjata tätä potentiaalistavirhelähdettä. Kun kysymyksessä on luottamus oman maan instituutioihin, olemme– 53 –