in the Finnish chemical industry - Kemia-lehti

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUAivojen magneettikuvaus ennustaa,Aktivoiko synnytys MS-taudinTurun yliopiston tutkimuksissaon saatu uutta, täsmällisempäätietoa MS-taudin aktivoitumisestaja sen hoidosta. Sairausaktivoituu herkästi synnytyksenjälkeen, mutta uudet virusvälitteisetgeenihoidot antavatlupauksia taudin oireidensaamisesta kuriin aiempaaparemmin.Magneettikuvat paljastavat raskaana olevienja vastasynnyttäneiden MS-tautiasairastavien aivoissa taudin varhaisenaktivoitumisen merkkejä, vaikka vainosa heistä on havainnut pahenemisvaiheenoireita.Asia käy ilmi Turun yliopistossa kesäkuussaväitelleen tutkijan Teemu Paavilaisentutkimuksesta.”MS-tautia sairastavista enemmistö,noin 70 prosenttia, on naisia. Raskausrauhoittaa taudin oireita, mutta aiempientutkimusten perusteella sairauden tiedetäänaktivoituvan herkästi synnytyksenjälkeen niillä potilailla, joilla on esiintynytrunsaasti pahenemisvaiheita ennenraskautta”, Paavilainen kertoo.Muutama tutkituista potilaista kuvattiinkaksi kertaa viimeisen raskauskolmanneksenaikana.”Kahdella heistä nähtiin jo aivan loppuraskaudessataudin aktivoitumisenmerkkejä. Samoihin aikoihin odottavanäidin veren estriolihormonin pitoisuudetalkavat laskea. Erityisesti näiden potilaidenkohdalla voi olla kannattavaa aloittaapahenemisvaiheita ehkäisevä hoitopian synnytyksen jälkeen”, Paavilainensanoo.Paavilaisen mukaan tutkimustulos tarjoaatyökaluja, kun pohditaan niitä monimutkaisiamekanismeja, jotka vaikuttavatMS-taudin syntyyn ja aktivoitumiseen.”Tällä hetkellä tunnetaan jo yli satasellaista geeniä, jotka hieman lisäävätMS-tautiin sairastumisen todennäköisyyttä.Myös D-vitamiinin puute onliitetty MS-taudin riskiä lisääväksi tekijäksi,sillä taudin esiintyvyys on sitäsuurempi, mitä kauemmaksi päiväntasaajaltasiirrytään.”Lupaavia tuloksiakokeellisella menetelmälläTutkija Michaela Nygårdas Turun yliopistostatutki kesäkuussa tarkastetussaväitöskirjassaan virusvälitteistä geenihoitoa,jolla saatiin lupaavia tuloksiaMS-taudin hoidon kehittämistä varten.Tutkimuksessa käytettiin herpesviruksestaheikennettyjä geenikuljettimia.Virusvälitteinen geenihoito on uusikokeellinen hoitomuoto, jonka käyttöämonien vakavien sairauksien hoidossatutkitaan.MS-taudissa ihmisen oma elimistöhyökkää aivojen hermoja suojaavaa myeliiniävastaan. Nygårdasin tutkimuksessaviruksen kuljettamien kahden erilaisengeenin avulla saatiin muun muassamuutettua immuunivastetta merkittävästiparempaan suuntaan.Kokeellisessa tilanteessa herpesviruksetkuljettivat keskushermostoon kahtaMS-tautia hoitavaa geeniä, interleukiini5:tä ja LIF-sytokiinia.Interleukiini 5:n on todettu aiheuttavantaudissa myönteisiä immuunivasteenmuutoksia, ja LIF-sytokiini stimuloi soluja,jotka tuottavat aivojen hermoja suojaavaamyeliiniä.Herpesvektoreita voidaan käyttää MStautiinliittyvien hermokipujen hoidossatodennäköisesti jo lähitulevaisuudessa.MS-tauti on kroonisesti etenevä autoimmuunisairaus,jossa valkosolut hakeutuvatkeskushermostoon ja aikaansaavattulehduspesäkkeen muodostumisen.Tulehdus ja myeliinin vaurioituminenhaittaavat hermoimpulssien etenemistä.Sairauden yleisimmälle tyypille ovatominaisia epäsäännöllisin väliajoin esiintyvätpahenemisvaiheet.MS-tautia sairastaa noin 7 000 suomalaista,ja sairaus on Suomessa yleisempikuin muualla. Taudin yleisyydessä onSuomen sisälläkin merkittäviä eroja; sitätavataan eniten Seinäjoen seudulla.Arja-Leena PaavolaSynnytys laukaisee MSpotilaillaherkästi taudinpahenemisvaiheen. Kunasia tiedetään ennalta,ehkäisevä hoito voidaanaloittaa ajoissa.Scanstockphoto74 KEMIA 5/2013