in the Finnish chemical industry - Kemia-lehti

Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joidenuraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.Prinsessa Annaoli rohdosten ruhtinatarTanskan ja Norjan prinsessaAnna oli merkittävä 1500-luvunalkemisti, joka tutki kasvienlääkkeellisiä ominaisuuksia japerusti suuren laboratorionrohdosten tuotantoa varten.Sisko LoikkanenPrinsessa Anna (1532–1585) syntyiTanskan kuninkaan Kristian III:n ja hänenpuolisonsa Dorothea Saxe-Lauenburginesikoisena. 16-vuotiaana Annameni naimisiin Saksin vaaliruhtinaanAugustus I:n kanssa ja siirtyi TanskastaSaksiin.Anna ei käynyt kouluja, mutta äitinsävaikutuksesta hän kiinnostui kasvilääkkeistäjo lapsena. Annan tärkein opettajaoli lääkäri ja alkemisti Paul Luther,kuulun uskonpuhdistajan poika. Lisäksihän kyseli tietoja rohdoista myös muiltaaikansa johtavilta alkemisteilta ja parantajilta.Rohtokasvien lisäksi Anna paneutuimineraaleihin ja eläinkunnan tuotteisiinselvittäen myös niiden lääkkeellisiä ominaisuuksia.Kasvien käytöstä hän laatirohdosreseptejä ja kokosi niistä kokonaisenkirjan.Prinsessan ja vaaliruhtinattaren lääkinnällistäosaamista arvostettiin Saksissasuuresti. Sekä lääkärit että apteekkarittilasivat häneltä rohtoja ja hoito-ohjeita.Annan aloitteesta Dresdeniin perustettiinmyös hoviapteekki.Yksi resepteistä – aqua vita eli akvaviitti– oli kuitenkin suuri salaisuus, jonkaAnna paljasti vain tyttärelleen Dorothealle.Annan kehittämä ”elämän vesi”oli yleislääke, joka tehtiin valkoviinistä,sokerista, kananmunasta ja valikoiduistayrteistä.Vaikuttava laboratorioAnnan rohdokset valmistettiin hänenperustamassaan laboratoriossa. Se sijaitsiLochaun kaupungissa, josta vuonna1572 tuli Annan mukaan Annaburg.Laboratorio oli maan suurin ja parhaitenvarusteltu. Etenkin tislauslaitteet olivattehokkaat. Tehdasmittakaavaisia holvimaisiarakennuksia suojasivat valtavatvallihaudat ja muurit.Laboratoriossa käyneen innostuneenvierailijan mukaan ”siinä oli 16 savupiippuaja sen uunit olivat hevosten, leijonienja apinoiden muotoisia ja kokoisia.Yksi uuni oli kotkanmallinen, ja senlevitetyt siivet oli päällystetty kullalla”.Kasvit laitokseen kerättiin Annanoman puutarhan lisäksi läheisistä metsistäja niityiltä. Lehdet, hedelmät, juuretja kukat kuivattiin ja varastoitiin huolellisesti.Laboratoriossa jalostettiin lääkkeiksimyös eläinperäisiä aineksia, kuten ihmisenjalkaluita, pääkallon päällä kasvanuttasammalta, ihmisen ja koiran rasvaa,härän sappea, hevosen ja apinan maitoa,peuran ja vuohen verta sekä himoittuayksisarvista. Raaka-aineista sekoiteltiinvoiteita, siirappeja ja puuroja.Alkemistisia kokeitaAnnalle ja Augustukselle syntyi peräti 15lasta, joista 11 tosin menehtyi varhain.Anna lääkitsi rohdoillaan oman perheensäitse. Lisäksi hän hoiti myös muita,etenkin raskaana olevia naisia ja apuatarvitsevia köyhiä.Yhdessä miehensä kanssa Anna tekimyös alkemistisia kokeita. Heidän väitettiinvuonna 1578 muuttaneen kuusihopeaunssia kolmeksi unssiksi kultaa.Osa ruhtinasparin astrologis-okkultisistakokeista oli noitavainojen aikaan arveluttavia,mutta korkea asema takasi ylhäisillekokeilijoille työrauhan.Itseään Anna ei lopulta kyennyt lääkkeilläänparantamaan, vaan hän kuoli52-vuotiaana ruttoon kesken Dorotheatyttärenhäävalmistelujen. Hänet on haudattuFreibergin tuomiokirkkoon.Annan muisto elää Saksassa yhä. HänenDresdeniin rakennuttamansa Annenkirche,Annan kirkko, tuhoutui ensinseitsenvuotisessa sodassa (1756–1763)Viisitoista lasta synnyttänyt prinsessaAnna oli toimelias nainen, joka muistetaanyhtenä aikansa huomattavimmistarohdosten kehittäjistä.ja uudelleen toisen maailmansodan pommituksissavuonna 1945. Nyt kirkko seisoojälleen restauroituna paikallaan.Annaburgissa sijaitseva Lichtenburginlinna, jossa ruhtinaspari ajoittain asui,toimi myöhemmin vankilana ja natsivallanaikana keskitysleirinä. Tätä nykyärakennus on Annaburgin kaupunginmuseo.Kirjoittaja on kemisti ja Ylentiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fi5/2013 KEMIA79