in the Finnish chemical industry - Kemia-lehti

Äidinmaidossa yhävähemmän myrkkyjäSuomalaisessa äidinmaidossa on entistävähemmän jäämiä ympäristömyrkyistä.Myrkkymäärät ovat laskeneet tasaisesti.Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudetovat vähentyneet viidenneksen jabromattujen tulentorjuntakemikaalien(PBDE) pitoisuudet puolittuneet viidenviime vuoden aikana, ilmenee Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuksesta.THL selvitti äidinmaidon sisältämiäympäristömyrkkyjä vuosina 2011 ja2012. Äidinmaitonäyte pysyvien rasvaliukoistenympäristömyrkkyjen määrittämiseksisaatiin 200:lta juuri synnyttäneeltääidiltä Helsingistä, Kuopiosta jaRovaniemeltä.Tuloksia verrattiin vuosina 1987,1994, 2000 ja 2005 tehtyihin vastaaviinOta siitä,näitä riittää!Miehen feromonitekee anteliaaksiMiehen testosteronin hajoamistuote toimiiferomonina, joka tekee sille altistuvatmuut miehet anteliaammiksi ja vähemmänitsekkäiksi. Naiset sama feromonisaa kiinnostumaan miehestä.Näin kertoo Turun yliopiston tutkimus,jonka mukaan feromonit vaikuttavatihmisen toimintaan oletettua voimakkaammin.Tutkimuksessa osa koehenkilöistähaisteli teollisesti tuotettua androstadioni-hormonia.Osa rahapeliin kutsutuistamiehistä haistoi purkkia, jossa feromoniaei ollut. Feromoninuuhkaisu sai miehetpelaamaan verrokkeja avokätisemmin.Itse he eivät havainneet haistelleensa kemiallistayhdistettä.Pieni vauva altistuu ympäristömyrkyillekokoonsa nähden jopa 20-kertaisestiaikuiseen verrattuna.tutkimuksiin. Ne osoittavat, että dioksiini-ja PCB-yhdisteiden pitoisuudetäidinmaidossa ovat vähentyneet jo 25vuoden ajan.”Tuloksella on merkittävät, eettisestiarveluttavat kaupalliset mahdollisuudet.Jos asiakkaat altistaa feromonille, heilleon helpompi myydä tuotteita”, sanooevoluutiobiologi, akatemiatutkija MarkusJ. Rantala.Feromoneiksi kutsutaan yksilön lähettämiäkemiallisia viestiaineita, jotkavaikuttavat lajin muiden yksilöiden käyttäytymiseentai hormonitoimintaan. Ihmiselläferomoneja erittyy etenkin ihonapogriinisistä rauhasista. Tähän mennessäiholta on tunnistettu noin 150 yhdistettä,jotka mahdollisesti käyttäytyvätferomoneina.Tutkimus julkaistiin PlosOne -lehdessä.Kuvat: ScanstockphotoEsimerkiksi sipsientuotannosta jäärunsaasti jätettä.Uusia tuotteitaperunajätteestäOulun yliopiston bioprosessitekniikanlaboratoriossa on kehitetty uusi, kustannustehokasratkaisu, jonka avullaperunateollisuuden sivuvirroista voidaanottaa talteen arvokkaita proteiineja.Nykyisin ne päätyvät jätteeksi.Tutkijat prosessoivat sivuvirtoja niin,että niistä kyettiin erottamaan yleisproteiinijakeetsekä proteaasi-inhibiittori,hinnaltaan kallis proteiini, jota voidaankäyttää esimerkiksi laihdutustuotteissaja elintarvikelisissä.Tutkijoiden mukaan kilosta perunajätettävoidaan eristää noin 15 grammaaproteiinia, josta puolet on proteaasi-inhibiittoria.Tutkimusryhmän seuraava tavoiteon etsiä ratkaisut muiden sivuvirtojen,kuten kuitujen ja tärkkelyksen, hyödyntämiseen.Tarkoitus on paitsi vähentääperunateollisuuden jätteen määräämyös lisätä liiketoiminnan kannattavuutta.Teollisuudessa syntyy sivuvirtoja,kun laadultaan heikommat perunat jätetäänkäyttämättä. Perunanjalostuslaitoksissa,kuten sipsitehtaissa, jätettäsyntyy, kun raaka-ainetta kuoritaan japestään.5/2013 KEMIA77