Kuljetus & Logistiikka 1 / 2009

Kateus kuuluu jokaiselle työpaikalle, mutta riistäytyessään se voi olla tuhoavaa.
Pahimmillaan työyhteisön hallitsematon kateus tukahduttaa ajattelun, tallaa luovuuden, estää oppimisen,
rakentavan yhteistyön, hapattaa ilmapiirin ja aiheuttaa henkistä pahoinvointia.
Työtoverin kateuden taustalla on aina ihailu. Kateus saa käyttövoimaa
ítsen vertaamisesta muihin. Kateuden pahin muoto
on tuhoava kateus. Sen vallassa oleva tuntee vihaa, raivoa ja
katkeruutta. Hän haluaa kostaa ja vahingoittaa kohdettaan.
Keinoina voivat olla mustamaalaus tai ilkeä juoruilu, jopa toisen
työn sabotointi. Kateellinen saattaa turvautua myös henkiseen
väkivaltaan ja kiusaamiseen. Kateus voi saada tuhoamaan jopa
toisen tavaroita tai aikaansaannoksia.
Työterveyslaitoksen kehittämiskonsultti Susanna Lundell sanoo,
että tuhoavan kateuden vallassa oleva pyrkii mitätöimään kohteensa
ansiot.
–Toisen paremmuus merkitsee kateelliselle syvää narsistista loukkausta,
mikä uhkaa itsetuntoa. Taustalla on alemmuudentunteita,
jotka ovat tiedostamattomia. Kateuden paljastuminen aiheuttaisi
sietämättömiä mitättömyyden, avuttomuuden ja häpeän tunteita,
Lundell kirjoittaa Kateus työyhteisössä -kirjassa. Tuhoava kateus voi
kalvaa mieltä jopa vuosia.
“MITEN SE NYT TUOSSAKIN ONNISTUI?”
Työelämässä törmää myös vähemmän vaarallisiin kateuden lajeihin.
Esimerkiksi kateudenpuuskat ovat tavallisia, ja ne iskevät
esimerkiksi silloin, kun toisen ihailemista seuraa kateudenpistos.
Kateudenpuuskat menevät pian ohi, jopa minuutissa.
Jäytävä kateus taas saa käyttövoimaa, kun ihminen huomaa,
että työkaverilla menee paremmin kuin itsellä. Kadehtiminen tekee
vaikeaksi iloitsemisen toisen puolesta, se saattaa herättää vahingoniloa
ja kiukkua.
Joku ihminen
voi olla kova
kadehtimaan,
eivätkä muut voi
hänen tunteilleen
mitään.
Joku ihminen voi olla kova kadehtimaan,
eivätkä muut voi hänen tunteilleen
mitään.
–Epäasialliseen käytökseen saa ja pitää
puuttua. Työpaikan johdon tehtävänä on
määrittää sopivan käytöksen rajat. Myös
jokaisella työntekijällä on vastuu siitä,
että työpaikalla käyttäydytään hyvin, Lundell
toteaa.
Kateuden vallassa oleva harvoin myöntää
taipumuksensa. Ka-teutta voisi kuitenkin hallita miettimällä
omia tunteita, ikäviäkin ja pohtia, mistä ja miksi ne syntyvät.
–Kateellinen voi miettiä, olisiko itse valmis ponnistelemaan saavuttaakseen
saman kuin kateuden kohde tai mitä voisi oppia tältä,
Lundell sanoo.
AHNE KADEHTII MUITA
Jos ihminen on rakentanut oman identiteettinsä ja itsearvostuksensa
vain työelämän varaan, omat epäonnistumiset ja työkavereiden
onnistumiset saavat helposti kateuden heräämään.
Nykypäivän työelämässä jatkuva tulosten vaatiminen ja kilpailu
ruokkivat ihmisten ahneutta. Se näkyy vääristyneenä kunnianhimona.
–Työstä voi tulla vain väline rahan, aseman, vallan ja maineen
saamiseksi. Ahne kahmii töitä ja tekee laadun sijasta määrää. Hän
ei kykene tuntemaan aitoa iloa saavutuksistaan ja kadehtii muita,
Lundell kirjoittaa.
KIITOKSET JA KEHUT TOIMIVAT VASTALÄÄKKEINÄ
Kiittäminen ja hyvän jakaminen ovat
vastalääkkeitä kateudelle. Työkavereiden
tuki, auttaminen ja kannustus kerryttävät
hyvää.
Jos työporukalla on vahva yhteenkuuluvuuden
henki, työkaverin onnistuminen
herättää kateuden sijasta ylpeyttä.
Kehuminen vahvistaa itsetuntoa.
Kiittäminen ja
hyvän jakaminen
ovat vastalääkkeitä
kateudelle.
Kohteliaat ja hyvät tavat toisia kohtaan kertovat arvostuksesta.
Samoin tervehtiminen on viesti siitä, että työkaveri on huomattu.
Tervehtimättä jättäminen sisältää päinvastaisen viestin. ■
TOISEN ONNISTUMISET OTTAVAT PÄÄHÄN
Kateuden kohde ei ole tehnyt mitään väärää, hän on vain erinomainen
kadehtijan silmissä ja siksi joutunut kateuden kohteeksi.
Kateellinen etsii oikeutusta vihan ja kaunan tunteilleen eli kaivelee
kateuden kohteen vikoja ja epäonnistumisia.
–Kateudesta tulee työyhteisön yhteinen ongelma silloin, kun
ihmiset eivät tiedosta omaa kateuttaan.
Työelämässä kateus kohdistuu kipeimmin toisten onnistumisiin,
hyviin ihmissuhteisiin, johtajuuteen, luovuuteen ja hedelmälliseen
yhteistyöhön.
Kuljetus & Logistiikka 33