Kuljetus & Logistiikka 1 / 2009
Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.
Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
”Ei saa olla sinisilmäinen ja uskoa automaattisesti kaikkea, mitä<br />
joku selittää”, vinkkaa toinen yritys.<br />
Intialaisyritykset ovat selkeästi hierarkisempia kuin suomalaiset.<br />
Haastateltavien mukaan perinteistä herranpelkoa ei esiinny, vaan<br />
avoin keskustelu on mahdollista alaisten kanssa. Päätöksen tekee<br />
kuitenkin aina johtaja.<br />
Intialaiset myös odottavat jatkuvaa työnohjausta. Intialaisittain<br />
jatkuva ja tarkka projektin seuranta osoittaa vain kiinnostusta sitä<br />
kohtaan, eikä sitä koeta esimiehen epäluottamukseksi tai sekaantumiseksi.<br />
”Suomalainen johtaja tai esimies kun delegoi yhden asian, sitten<br />
hän ei enää kysy sen perään. Intialainen työntekijä olettaa, että tämä<br />
projekti ei ole enää tärkeä. Sitten kolmen kuukauden päästä suomalainen<br />
esimies hikeentyy, että miksi ei ole tehty mitään. Eli pitää jatkuvasti<br />
osoittaa kiinnostusta”, yksi haastatelluista korostaa.<br />
VASTUU ULOTTUU INTIALAISPERHEISIIN<br />
Kansainvälisiltä yrityksiltä odotetaan laajaa sosiaalista yhteiskuntavastuuta,<br />
sillä irtisanomiset ovat harvinaisia. Intialaiselle työntekijälle<br />
työpaikan menetys on suuri tragedia, sillä ainoat jäljelle jäävät turvaverkot<br />
ovat perhe ja yhteisö.<br />
Työsuhde-edut ovat myös tehokas tapa kilpailla työvoimasta. Suomalaisyritykset<br />
ovatkin ottaneet kantaakseen laajaa sosiaalista vastuuta.<br />
Ne järjestävät työterveyshuoltoa, asuntoja, työpaikkakuljetuksia<br />
ja työpaikkaruokailua.<br />
Henkilöstöä myös koulutetaan ja heille kehitetään palkkiojärjestelmiä.<br />
Työnantajien voidaan odottaa huomioivan myös työntekijöiden<br />
perheet niin, että osallistutaan häiden järjestämiseen ja lasten koulutukseen.<br />
”Intialaisten kanssa kun rupeat puhumaan palkasta, niin et voi<br />
koskaan puhua pelkästään jostain peruspalkasta, etkä voi puhua palkasta<br />
plus bonuksesta, vaan siihen tulee kaiken maailman kummallisia<br />
asioita mukaan”, yksi haastatelluista kuvaa.<br />
TALOUSKRIISI HEILUTTAA KIINAN TALOUTTA<br />
Samalla kun Kiina tekee paluuta entiseen rooliinsa keskeisenä talousmahtina,<br />
globaalin talouden muutokset näkyvät entistä herkemmin<br />
sen omilla markkinoilla. Ennusteissa povataan talouskriisin tiputtavan<br />
maan talouskasvun kahdeksasta viiteen prosenttiin, mikä aiheuttaisi<br />
laajaa työttömyyttä.<br />
Kiina on ollut suomalaisille merkittävä kauppakumppani yli puoli<br />
vuosisataa. Sotakorvausten maksun jälkeen etsittiin metalliteollisuuden<br />
tuotteille uusia markkinoita.<br />
Suomesta tulikin Kiinan kansantasavallan ensimmäinen merkittävä<br />
länsimainen kauppakumppani.<br />
Kauppasuhteet solmittiin kolmikantana Neuvostoliiton ja Kiinan<br />
kanssa 1953, kun Kiina oli YK:n julistamassa kauppasaarrossa Korean<br />
sodan takia. Suomi vei Neuvostoliiton kautta Kiinaan ruplapohjaisena<br />
clearing-kauppana sanomalehtipaperia, koneita, laitteita ja toi maataloustuotteita,<br />
kemikaaleja sekä tekstiilejä.<br />
▼<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 5