lflÉA**dM^^ - Helda
lflÉA**dM^^ - Helda
lflÉA**dM^^ - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
5. II. 1921. /. Hildcn, Lintutiet. havaintoja Jaakkimasta ja Juuasta. 61<br />
p O V i t z'in ilmoituksen mukaan oli samassa paikassa aikaisemmin<br />
keväällä löydetty pesä, jossa oli munia.<br />
Sterna macrura Naum. Tämä Pohjois-Suomessa ja siellä<br />
täällä merenrannoilla yleisenä esiintyvä tiiralaji pesii sangen<br />
runsaasti Mökerikön edustalla olevalla suurella luodolla.<br />
Yksi kpl. ammuttiin 5. VI. ja toinen 9. VI.; molemmat övat<br />
nyt Yliopiston Museossa. Mela-Kivirikon mukaan uusi<br />
Klrlle.<br />
Larus argentatus Briinn. Näin muutamia kpl. Wossinan<br />
luona. Aikaisemmin vain hj^vin harvinaisena tavattu sisä-<br />
maassa. Mela-Kivirikon mukaan uusi Khlle.<br />
Cepphus grylle (L.). Aikaisemmin tavattu Suomessa<br />
vain merien rannoilla pesivänä. Wossinassa näin muutamia<br />
kpl. Kr i s t o p o v i t z'in mukaan pesii harvalakuisena Jala-<br />
jassa. Mela-Kivirikon mukaan ei ennen tavattu Khssä.<br />
Älca torda L. Kr i s t op o vi tz'in mukaan pesii tämä<br />
tyypillinen merilintu verrattain lukuisasti Jalajassa ja ympäröivillä<br />
luodoilla. Mela-Kivirikon mukaan uusi Kklle.<br />
Kuten ylläolevasta luettelosta käy ilmi, esiintyy Laatokan<br />
ulkosaarilla useita tyypillisiä merilintuja, mikä mah-<br />
dollisesti saa selityksensä siitä, etta Laatokka laajoine ulap-<br />
poineen ja kalliosaarineen muistuttaa Itämeren lahtia, joissa<br />
näitä merilintuja aikaisemmin on tavattu pesivinä. Kuitenkin<br />
on tällä ilmiöllä ehkä syvemmätkin syyt. Laatokkahan<br />
on jääkauden jälkeen kauan ollut suoranaisessa yhteydessä<br />
meren kanssa, jolloin puhdas mariininen luonto siellä oli<br />
vallalla, mikä vieläkin suurin piirtein katsoen on säilynyt.<br />
Kyseessä olevia merilintuja ei siis Laatokassa ole pidettävä<br />
tilapäisinä vieraina, vaan ennemminkin övat ne ymmärtääk-<br />
seni käsitettävät reliktieläiminä, muinaisiin olosuhteisiin viit-<br />
taavina muotoina. Analoginen tapaushan on nisäkkäiden<br />
joukossa kiehkuraishylje, josta Laatokan eristyttyä on kehit-<br />
tynyt maantieteellinen varieteetti. Myös kalojen joukossa<br />
on vastaavanlaisia ilmiöitä.<br />
Tässä yhteydessä mainittakoon, etta ylläesitettyjä mielen-<br />
kiintoisia lintuyhdyskuntia Laatokan ulkosaarilla uhkaa suuri<br />
vaara, Saarilla paraikaa toimitettavat linnotustyöt, ampuma-