lflÉA**dM^^ - Helda
lflÉA**dM^^ - Helda
lflÉA**dM^^ - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
70 Hidén, Tietoja Suomenlinnan kasvistosta. 5. II. 1921.<br />
lajiluku vain l:llä, nim. Alliaria officinalis^eWa. Jos lisäksi<br />
vielä otamme lukuun Harakkasaaren sieltä merkittyine 215<br />
lajeineen, nousee varsinaisen 7-saarisen Suomenlinnan kasvi-<br />
lajiluku 342:stä 378:en, sillä Harakassa, joka sijaitsee Helsinkiä<br />
lähinnä, on useita Keskuslinnoituksesta puuttuvia<br />
kasveja, kuten Eqaisetum fluviatile, Sparganium glomeratum,<br />
Hierochloé odorata, Silene viscosa, Stellaria holostea, Ämma-<br />
denia peploides, Drosera rotundifolia, Hippuris vulgaris ja<br />
Ericaceae-heimon edustajia sekä Odontitis *simplex.<br />
Edellä mainittuihin 7 saareen övat ihminen ja kulttuuri<br />
luoneet leimansa. Niinpä niillä ei enää tavata metsiä, ei<br />
ainoatakaan havupuuta, lukuunottamatta yksityisiä kataja-<br />
pensaita; lehtipuita edustavat etupäässä jotkut tervalepät<br />
ja koivut, nekin vaivaisia. Sen sijaan jos tulemme Vasikka-<br />
saarelle, kohtaa meidät toisenlainen näky; siellä on kulttuurin<br />
vaikutus mitätön, joten siellä tapaamme lehtoja, Riibas<br />
idaeus-t\he\kkö]å, niityn j. n. e. ja kasveja sellaisia kuin<br />
Polygonatum officinale, Rubus arcticus, Geiim iirbamim, Rosa<br />
*coriifolia, Vaccinium oxycoccus, Äjuga pyramidalis ja Viburnum<br />
opulus. Ennen kaikkea on mainittava sekalaji Rubus<br />
arcticus X idaeus, jota tapasin 1 yksilön<br />
R. idaeus'ten kes-<br />
kellä. Näistä se erosi matalamman kasvunsa, suurempien,<br />
punertavien terälehtiensä ja älta vihreitten lehtiensä kautta<br />
(tämänkin määräykseni on tri Lindberg vahvistanut).<br />
Suomessa on tämä laji aikaisemmin löydetty vain kerran,<br />
nim. Kuusamossa.<br />
Vielä rehevämmän kasvillisuuden tapasin Isolla Saarella<br />
eli Stora Mjölössä. Alkuaan sielläkin on oUut jos mahdol-<br />
lista vieläkin rikkaampi kasvillisuus, kuten selviää W. Nyland<br />
er in y. m. aikaisempien tutkijain tekemistä tiedon-<br />
annoista. Yhä vieläkin se on pääpiirteissään säilyttänyt<br />
alkuperäistä leimaansa, joskin monet vielä 1850 luvulla siellä<br />
tavatut harvinaisuudet övat nähtävästi jo kuolleet saarelta<br />
sukupuuttoon. Sille ominaisista kasveista mainittakoon tässä<br />
Silene nutans, Oxalis acetosella, Ängelica '"litoralis sekä eri<br />
Pirolaceae- ja Ericaceae-h.e\mo]en edustajat.<br />
Jos varsinaiselle 7-saariselle Suomenlinnalle ominaisten
Change language