Lataa ilmaiseksi

J: Toi Wirkkalan lehtivati on (tauko) mitäköhän
sille kävi? Mä luulen et me oltiin reissussa ja
me pantiin se piiloon. Ihan siltä varalta (naurh)
et jos joku nyt sattuu (naurh) vaikka tulemaan
sisään ja inventoimaan (naurh) meidän kamoja,
niin toi me pantiin piiloon.
HP: ja nyt te ette enää löydä sitä?
J: kyllä mä tiedän missä se on, mutta se on
vaan siis jäänyt
HP: (naurh) okei
J: mä en siis muistanutkaan sitä ennen kuin nyt
kun näin.
HP: siinä oli tilalla nyt sit toinen
J: joo, se on joku semmonen puusepänverstas,
joka tekee tommosia lahjaesineitä. Se tuli
niinku jotenkin niinku jonkinnäköisenä lahjana
(tauko) siis vaimolleni.
HP: mut sulla otsa rypistyy...?
J: eee (tauko) en mä nyt siis (tauko) on se ihan,
on se ihan silleen, on se ihan kiva, mut se on
vähän silleen möhkäle. (Janne 05 263-276)
J: Nurmesniemen pannu on nyt vähän siirtynyt
harvempaan käyttöön. Nää johtuu siis semmonen,
siis sekään ei ole mikään semmonen
tietoinen päätös, että nyt mä mietin että ”tuo
esine on ollut tuossa nyt riittävän kauan, nyt
tulee joku toinen tilalle”. Se ei vaan ole semmonen
(tauko) se tän remontin yhteydessä siirtyi
johonkin pahvilaatikkoon, ja sit kun saatiin
keittiö toimimaan niin jostain syystä tää kirkas
vesipannu vaan jäi tähän. Ja tilanne on jäänyt
sellaseks. Niinkun usein käy, että ihminen ei
jaksa koko ajan ajatella kaikkia mahdollisia
asioita (naurh). Ja valtaosa asioista vain painuu
taka-alalle ja unohtuu. (Janne 05 480-487)
Great designs
vedottiin tähän mukavuuteen ja et se on selälle
hyvä, että siihen astihan kaikki nukku tämmösissä
superloni-patjoilla ja kova alusta. Et se
niinku edusti semmosta uutta sänkyajattelua.
Ja tää design oli yks semmonen juttu tässä
myös sitten ratkaisi sen että me otettiin tää. Se
on ollut ehkä vähän hankala kun se on yks patja
vaan, eli se on hirvittävän raskas. Mutta jostain
kumman syystä tää on kestänyt kaikki nää
vuodet ja edelleen se on meidän molempien
mielestä kauheen mukava ja kyllä mä oon varmasti
(tauko) siis kaikki nää vesisänkyvaiheet
ja sitten nykyiset nää, miks niitä nyt kutsutaan,
että saa sängyn kaikenmaailman vinkkeleihin
ja katsoa televisiota, niin ne ei oo kiinnostanut
mua missään vaiheessa, et mä oon aina pysynyt
tässä uskollisesti. Ja nyt sitten viime kesänä
me hankittiin runkopatjat meidän maallekin,
mut ihan siihen vanhaan puukehykseen joka
siellä on. Eli se patjan mukavuus on tärkein ja
itse sänky voi olla mahdollisimman helppo ja
päiväpeite pitää voida pestä kätevästi koneessa
ja sen ei tarvitse olla niin kauhean hieno. Et
mulla on muutamia joita mä sit vaihdan. Ja
kyllä tää nyt varmasti säilyy meillä ihan hautaan
asti. Että sänkyä en oo tarvinnut vaihtaa
sen jälkeen kun tän hankki. Et siinä mielessä se
oli ihan kiva juttu. (Hannele 04 243-260)
H: tää asiasto, joka me perittiin mun miehen
kodista niin se on ollu aika paljon käytössä.
Vaikka se ei oo niinku arkena mutta se on kuitenkin
niin heti jos on joku jouluaatto tai syntymäpäiviä
vietetään tai juhlapäiviä niin silloin
mä katan aina sillä ja se on oikeastaan ainoa
semmonen et on niinku paljon osia siihen
mutta muuten mä kyllä miksaan kovasti näitä
niinku uusia ja vanhoja asioita silloin kun mä
katan pöydän (Hannele 04 268-272)
F I N N I S H Q U O T E S
287
H: tää [sänky] on meidän hankkima sänky
avioliiton ensimmäisinä vuosina, sen täytyy
olla joskus 76 ja 80 välillä. Ja silloinhan Duxin
sängyt oli semmoisia että ne oli nyt niin kauheen
hyvät ja niitä kehuttiin ja oli oikeastaan,
ehkä se oli niinku se ensimmäinen sänky, jossa
A: mä en suostunut ostamaan uutta puhelinta,
vaikka se mun vanha puhelin oli rikki, kun ei
ollut markkinoilla kivan näköisiä puhelimia.
Kun puhelin on sellanen et kun se on koko
ajan joutuu olee sulla toisessa kädessä, niin
se oli jotenkin mulle tärkeetä et mä haluan