Lataa ilmaiseksi

täytyä, et me ei oteta ollenkaan, mut joskus on
vaikea sanoa kun joku tuo jotain kysymättä.
(Laura 05 223-231)
J: nää on ihan hommattukin lasten juhliin ja
kun on prinsessa-aiheinen lastenjuhla, [lapset]
saa pistää nää päälle ja kun haluaa leikkiä prinsessaa,
saa leikkiä prinsessaa. Näillä ei ole sen
kummempaa tarkoitusta. (Jari 07 641-643)
Home as a museum
H: näitähän mulla on kamala määrä, ja nythän
niitä on tullut lisää taas suomalaisia viilikuppeja
ja
HP: mistä niitä tulee lisää?
H: no nyt tuli lisää sieltä mun äidin kodista, et
nyt on niinku riisiposliinia ja tässä on näitä viilikuppeja.
Ja sit mä oon, vaikka mä en itse tarvitse
näitä niin oon nyt säilyttänyt ne mun lapsille
että jossain vaiheessa sitten ne saa, kun heillä
on sellaiset tilat et ne mahtuu. Et kyllä mä olisin
valmis luovuttamaan jo aika paljon näistä
tavaroista heille, mut heillä ei valitettavasti ole
tilaa niille. Et mä vaan säilytän niitä täällä, et
esimerkiksi nää Kilta-kupit mun miehen kodista.
(Hannele 04 273-281)
H: lehdistötilaisuuksissa annetaan joku (tauko)
tai niinku se esine, esimeriksi jos se on semmonen
kohtuuhintainen, et esimerkiksi jos Iittala
lanseeraa uudet pannut niin sit ne antaa pannun
ja jos ne lanseeraa uusia tuikkukynttilöitä
niin sit tulee tuikkukynttilä ja sit tulee tietysti
jotain semmoista että mä en itse ehkä tarvitse
sitä niin sit mä säästän sen siinä pakkauksessa
ja sit mä laitan sen eteenpäin. Tai jos joku [lapsista]
sanoo että nyt mä tarvitsen lahjan jollekin,
että onko sulla jotain siellä kaapissa, niin
sit katsoaan että onko siellä jotain sopivaa. Et
ne on itseasiassa aika kivoja, et käyttökelpoisia
ja hauskoja ja kauniita ja näin, mutta mä tavallaan
vähän niinku säästän niitä, että jos mä
en itse oikein tarvitse, niin mä en rupea vaan
sen takia purkamaan niitä pakkauksia ja käyttämään
niitä, et mä pidän niitä semmoisessa
niinku lahjajemmassa. (Hannele 05 340-349)
I: Mä olen antanut vapaat kädet siinä mielessä
että toi lamppu ja toi pöytä, mun vanhemmat
on yksinkertaisesti tuonut ne tänne. Ja se on
johtunut siitä että ne on tavallaan sponsoroinut
(tauko) Ne on jo aika vanhoja, mut mun
faijakin tykkää et se saa tehdä jotain hyödyllistä.
Sit kun mä olen koko ajan jotenkin matkustanut
niin se on ollut mulle tietysti hirveän
hyvä et on Suomessa ollut joku ihminen joka
voi hoitaa perusasioita. Mut täällä ei esimerkiksi
ollut mitään lamppua ja ne oli sit Anttilasta
käynyt hakemassa ton [paperilampun]. (Ilmari
04 227-233)
A: mulla oli aika paljon yhteen aikaan, meillä
oli mummilta ja mummulta, eli isän äidiltä ja
äidin äidiltä, molemmat oli aika innokkaita
posliinin keräilijöitä, lähinnä Arabian astioita,
niin varsinkin mökillä ne oli, eli mummin astiat,
ne oli vähän sellasessa huonossa käytössä että
kukaan ei arvostanut niitä, niin mä vohkin ne
joskus sitten, siitä on varmaan 10 vuotta, niin
itselleni ja nyt mä sitten vein ne sinne takaisin,
mä olin jotenkin kyllästynyt. Niitä oli kauheesti
erilaista ja millään ei ollut pareja ja (tauko) mut
se oli tosi kivan näkönen setti, siis tosi kiva. Mut
nykyään mulla ei ole enää mitään niitä jäljellä.
Et mehän kunnostettiin mökkiä niin sit ne jotekin
palas sinne juurillensa oikeaan paikkaan.
HP: et teillä on valkoista astiastoa
A: joo, ihan niinku ei mitään niinku (tauko) ei
näillä niinku mitään merkitystä ole mulle, sillai,
noilla. (Anniina 04 281- 291)
L: Esim. toi Xena-nukke on tarpeellinen mutta
en raaski heittää sitä poiskaan.
HP: Tarpeellinen?
L: Ei ole tarpeellinen. Se on koriste-esine, ehkä.
Sille on löytynyt paikka jossa se ei ole tiellä.
Mutta mulla on muita saman sarjan nukkeja
joilla en tee mitään. Sellaisia juttuja joita ei
halua laittaa esille mutta ei heittää poiskaan,
sellaiset on ärsyttäviä. Miksi niitä ei raaski heit-
F I N N I S H Q U O T E S
295