Minna Piironen

More documents

Recommendations

Info

28 Teollistuneet maat Teollistuneissa maissa kaupunkimaatalouden syyt ja mahdollisuudet ovat hyvin erilaiset kuin kehitysmaissa. Ruokaturva ei näissä maissa ole huolen aihe, sillä teollisuusmaissa kaupunkilaisil- la on käytössään huomattavasti enemmän rahaa ruokaan, ruoan jakelujärjestelmät toimivat, ja ruoka on sekä parempilaatuista että helpommin saatavissa kuin kehitysmaissa. Toisaalta, teollistuneissa maissa kaupungit ovat myös harvemmin asuttuja ja niissä on enemmän maata, jota voisi hyödyntää urbaanin maatalouden käyttöön. Usein hyvin toimeentulevat viljelevät saadakseen terveellisempää, kotona kasvatettua ruokaa kaupan tuotteiden sijaan sekä viljelystä saadun mielihyvän takia. Itse kasvatettu ruoka vapauttaa ruokaan käytettävää rahaa muihin kulutustarpeisiin. Kaupunkiviljely voi myös tarjota mahdollisuuden perustaa oma liiketoiminta pienillä alkuinvestoinneilla. (Smit 1996: 44; 54; 59) Useissa Euroopan kaupungeissa on hyvin järjestäytynyttä toimintaa kaupunkiviljelyn edistämiseksi. Italiassa kaupunkiviljelijät ovat perustaneet yhdistyksiä suojelemaan urbaanin maatalouden harjoittamista toimien osana vihreää liikettä, joka puolustaa paikallisesti tuotettua ruokaa (Smit 1996: 44). Ranskassa ja Saksassa kestävän maatalouden liike kasvaa yhä suuremmaksi ja joka puolella Eurooppaa on virinnyt uusi kiinnostus yhteisöpuutarhoihin (Smit 1996: 44). Yhteisöpuutarhat ovat puutarhan hoitoon tarkoitettuja alueita, jotka on jaettu palstoihin (FAO 2007: 19). Ne sijaitsevat joko kaupunkien tai erilaisten yhteisöjen, koulujen, kirkkojen, nuorisotalojen tms. omistamilla mailla ja niitä ylläpitävät yhteisön jäsenet tähdäten omaan ruoantuotantoon tai esimerkiksi koululaisten, potilaiden tai vankien ruokkimiseen (FAO 2007: 19). Berliinin alueella on jo 80 000 yhteisöpuutarhaviljelijää ja jonotuslistalla on 16 000 (Smit 1996: 45). Tällaisella suurella joukolla viljelijöitä on poliittista valtaa (Smit 1996: 45). Lontoolaisista 14 % viljelee itse ruokaa ja on arvioitu, että lontoolaiset voisivat tuottaa 232 000 tonnia hedelmiä ja vihanneksia tai 18 % kaupungin asukkaiden ravintotarpeista Lontoon alueella (Brown & Carter 2003: 10). 1990- luvun alussa Norja ja Itävalta luonnostelivat kansallisen elintarvikepolitiikan, joka sisälsi sitoutumisen laajempaan omavaraisuuteen keskittyen kestävään pienviljelyyn (Smit 1996: 45). Pohjois- Amerikassa kaupunkimaatalouden rooli on voimistunut muutamana viimeisenä vuosikymmenenä. Syinä ovat muun muassa olleet kasvava huoli ruoan laadusta ja lähiruoan kysynnän voimistuminen kuluttajien keskuudessa. Vuonna 1994 Yhdysvalloissa tehty kansallinen puutarhatutkimus osoittaa, että 30 % perheistä harjoittaa puutarhan hoitoa, ja näistä jopa 80 % on kaupunkiviljelijöitä. 1970-luvun alusta lähtien New Yorkin kaupunki on perustanut yli 1000 yhteisöpuutarhaa kaupungin maille ja avannut 18 toria eri puolella kaupunkia paikallisesti tuotettujen maataloustuotteiden myyntiä varten. Monet yliopistot ovat lähteneet tukemaan kaupunkimaatalouden kehittämistä tutkimuksen keinoin. Myös kaupunkien päättäjät muun muassa Torontossa, Massachusettsissa ja Oregonissa ovat olleet kehittämässä omaa elintarvikepolitiikkaa kaupungissa tuotetulle ruoalle. (Smit 1996: 46-47)
Kuva 14. Viljelypalsta- alue New Yorkissa. Kuva 15. Palstaviljelyä Seattlessa, Yhdysvalloissa. 14. 15. 29
Page 1 and 2: Kattojen hyödyntäminen kaupunkivi
Page 4 and 5: Kuva 2. Pöytäpuutarhassa kasvavan
Page 6 and 7: 4 Sisällys 1. Johdanto 7 Lähtöko
Page 8 and 9: 6Kuva 3. Kasvitieteellisen puutarha
Page 10 and 11: 8 “Todistamme muutosta suhteessa
Page 12 and 13: 10 Lähtökohdat Ruoka on ihmiselle
Page 14 and 15: 12 Keskityn työssäni kattojen hy
Page 17 and 18: Kuva 6. Ensimmäinen mind map loppu
Page 19 and 20: Kuva 7. Luonnos Hakaniemen torilta.
Page 21 and 22: 2. Urbaani maatalous ja kaupunkivil
Page 23 and 24: Kuva 9. Kattoviljelyä Brooklyniss
Page 25 and 26: Suomessa Kuva 11. Lantun viljelyä
Page 27 and 28: Kuva 12. Kaupunkiviljelyä Fulongis
Page 29: yrittäjien valinta (Smit 1996: 168
Page 35 and 36: Kuva 17. Kaupunkiviljelyn edistämi
Page 37 and 38: 18. 19. Kuva 18. Viinirypäleitä K
Page 39 and 40: 22. 23. Kuva 21. Dodon palstaviljel
Page 41 and 42: Kuva 25. Zen Grow- pöytäpuutarha.
Page 43 and 44: 27. Kaupunkiviljelyn fyysiset ja he
Page 45 and 46: Kuva 28. Kaupunkiviljelyä Chicagos
Page 47 and 48: 45 Kuva 29. Kasvit Annalan aarin pa
Page 49 and 50: Salaattifenkoli: Lajike ’Fino’.
Page 51 and 52: Kuva 32. Köynnöskrasseja. 49
Page 53 and 54: 3. Katolla viljeleminen 51
Page 56 and 57: 54 Kuva 35. Ekstensiivinen viherkat
Page 58 and 59: 56 Kattojen käyttämisestä viljel
Page 60 and 61: 58 Tuotantomenetelmät Ruukku- tai
Page 62 and 63: 60 Kattoviljelyn erityiset edut Kat
Page 64 and 65: 62 Kasvikaton rakenne Kuvat 42. ja
Page 66 and 67: 64 Hoito ja ylläpito Viherkattojen
Page 68 and 69: 66 Keittiöpuutarhan estetiikka Kei
Page 70 and 71: 68 Kattoviljelmiä muualla maailmas
Page 72 and 73: 70Kuva 51. Nayangin taideakatemia S
Page 74 and 75: 72 Kuva 52. Kaupunkiluontoa Itä-Pa
Page 76 and 77: 74 Hulevesien hallinta Hulevesiä o
Page 78 and 79: 76 Kaupunki-ilmasto Lämpösaarekei
Page 80 and 81:
78 Ilmanlaatu Ilman epäpuhtaudet o
Page 82 and 83:
Kuvat 58 ja 59. Vuonna 1995 rakenne
Page 84 and 85:
82 Kuva 60. Kotimaisia omenia kypsy
Page 86 and 87:
84 Kuva 61. Friedensreich Hundertwa
Page 88 and 89:
86 Kasvikatto kestävässä arkkite
Page 90 and 91:
88 Kuva 64. Kattopuutarha Pariisiss
Page 92 and 93:
90 Merkitys virkistysalueena Kattop
Page 94 and 95:
92 Viides julkisivu Näkymä kaupun
Page 96 and 97:
94 Osana kaupunkikuvaa Suomessa kas
Page 98 and 99:
Kuva 70. Näkymä Savoyn kattovilje
Page 100 and 101:
98 Kuva 71. Ravintola Savoyn terass
Page 102 and 103:
100 Ravintola Savoy Historiaa Ravin
Page 104 and 105:
102 Sijanti ja ympäristö Ravintol
Page 106 and 107:
104 Terassipuutarhasta antimia ravi
Page 108 and 109:
106 Suunnittelun lähtökohdat Suun
Page 110 and 111:
108 Kuva 79. Ote asemakaavasta.
Page 112 and 113:
81. Suunnittelukohde Savoysta päin
Page 114 and 115:
112 Kuva 82. Suunnittelualue 1:500
Page 116 and 117:
114 Kuva 84. Savoyn toiminnot. Suun
Page 118 and 119:
116 Kasvuolosuhteet katolla Helsing
Page 120 and 121:
118 Suunnitelma Kuva 88. Suunnitelm
Page 122 and 123:
120
Page 124 and 125:
122
Page 126 and 127:
124
Page 128 and 129:
126
Page 130 and 131:
Visuaaliset ominaisuudet Kattovilje
Page 132 and 133:
130 nityspollareiden ja kattokaitee
Page 134 and 135:
132 Kuva 97. Näkymä suunnittelual
Page 136 and 137:
Kuva 98. Leikkaus A-A 1:100. 134
Page 138 and 139:
136
Page 140 and 141:
138 Suunnitelman osat
Page 142 and 143:
140 Viljelylaatikot Kuva 102. Vilje
Page 144 and 145:
142 Kuva 104. Periaatekuva viljelyl
Page 146 and 147:
144 Katon suojaisimmassa kulmaukses
Page 148 and 149:
146 Säleiköt Katon visuaalinen n
Page 150 and 151:
Kuva 148 111. Näkymä suunnittelua
Page 152 and 153:
Kuva 150 112. Viljelylaatikoita.
Page 154 and 155:
152
Page 156 and 157:
154 Merkitys ravintola Savoylle Rav
Page 158 and 159:
156 Kasvit ja niiden vaatimukset Ka
Page 160 and 161:
158
Page 162 and 163:
160 Kasvien sijoittelumalleja Kuva
Page 164 and 165:
162 Huolto ja ylläpito Kattoviljel
Page 166 and 167:
Kiitos ohjaajilleni Susanna Lehväv
Page 168 and 169:
166 Bellows, Anne C, Brown, Katheri
Page 170 and 171:
168 http://www.hel2.fi/ymk/Lumo/Lum
Page 172 and 173:
170 Matkailuopas 2011. Ravintola Sa
Page 174 and 175:
172 Suomen ympäristökeskus 2010.
Page 176 and 177:
174 Sähköpostit 5. Anu Ranta, toi
show all

Minna Piironen

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?