Minna Piironen
Minna Piironen
Minna Piironen
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
akennus taas luovuttaa lämmön takaisin ilmaan. Rakennuksen lämpötilojen<br />
vaihtelu johtaa korkeisiin energiakustannuksiin, sillä päivällä sisätiloissa<br />
tarvitaan viilennystä ja yöllä lämmitystä. Oheisessa taulukossa on vertailu<br />
sähkönkulutusta kahdessa rakennuksessa, joissa toisessa on viherkatto ja<br />
toisessa ns. perinteinen katto. Tutkimus on tehty Torontossa, Kanadassa<br />
tammi- joulukuun välisenä aikana vuonna 2001. Kuten taulukosta käy ilmi,<br />
viherkatto oli erittäin tehokas puolet vuodesta eli huhtikuusta syyskuuhun,<br />
jolloin energian kulutus viherkatollisessa rakennuksessa oli huomattavasti<br />
pienempi kuin vertailurakennuksessa. Talvella viherkaton edut olivat pienemmät<br />
kasvualustan ollessa jäässä ja lumen peittäessä kattoja. (Dunnett<br />
& Kingsbury 2008: 68; 71-73)<br />
Kattoviljelyllä on myös läheinen yhteys rakennuksen muihin aineenvaihdunnallisiin<br />
prosesseihin. Orgaanisen jätteen kompostointi ja uudelleen<br />
käyttö on yksi tärkeimmistä mahdollisuuksista. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon<br />
hukkatuotteina syntyvien kuuman veden ja hiilidioksidin hyödyntämistä<br />
kasvihuoneviljelyssä tulisi tutkia. Katoilla tuulet ovat voimakkaita<br />
ja huolellisella suunnittelulla niitä voitaisiin hyödyntää rakennusten<br />
omaan energian pientuotantoon. (Rodriquez 2009: 31-32)<br />
Kuva 41. Sähkön kulutus viherkatollisessa ja vertailurakennuksessa, jossa on ns. perinteisen kattomateriaali<br />
Torontossa, Kanadassa tammi- joulukuun välisenä aikana vuonna 2001.<br />
61
Change language