Minna Piironen

62
Kasvikaton rakenne
Kuvat 42. ja 43. Leikkauskuva ekstensiivisestä (vas.) ja intensiivisestä viherkatosta.
Viherkattojen rakenteena käytetään joko kylmää tai käännettyä kansirakennetta. Käännetty raken-
ne tarkoittaa, että vedeneristys on, toisin kuin tavallisissa katoissa, lämmöneristyksen alapuolel-
la mekaaniselta rasitukselta suojassa. Vedeneristyksen alustana on paikalla valettu betonilaat-
ta tai elementtilaattarakenne, johon valetaan betonista tarvittavat kallistukset. Vedeneristyksenä
käytetään bitumikermiä, joka kiinnitetään alustaan kauttaaltaan. Sen päälle asennetaan lämmöneriste,
jonka täytyy omata alhainen vedenimukyky ja riittävä puristuslujuus, kuten XPS-levyt tai
kevytsora. Tätä rakennetta käytetään terassien ja pihakansien rakenteena. Kylmä rakenne on taas
käytössä pysäköintitasojen, mutta myös pihakansien rakenteena. Näissä vedeneristeet on asennettu
suoraan kantavan rakenteen ja siihen tehdyn kallistusvalun päälle. Jos päälle asennetaan
viherkatto, tulee käyttää juurisuojattua bitumikermiä vedeneristeenä. Tarvittaessa vedeneristeen
päällä voidaan käyttää vielä erillistä mekaanista suojaa, kuten ohutta kumimattoa. (Toimivat katot
2007: 18-19)
Kasvikaton suunnittelussa tärkeää on luoda kasveille sopivat kosteusolosuhteet ja varmistaa vedeneristyksen
toimivuus sekä katon rakenteiden kestävyys. Toimivuuden kannalta tärkeää on
myös sopiva rakenne veden pidätykseen ja poistoon. Salaojakerroksen ja kasvualustan mitoitus
valitaan suhteessa haluttuun kasvillisuuteen. (Toimivat katot 2007: 18-19)
Ruukkuviljely ja hydroponinen viljely katolla eivät välttämättä vaadi muita muutoksia katolle kuin
kaiteet ja katolle pääsyn mahdollistavan kulun. Kulkureitit katolla on hyvä laatoittaa tai muuten
päällystää, jolloin kattomateriaali ei altistu kulkemisesta johtuvalle mekaaniselle rasitukselle (Viherkaton
suunnitteluohje 2010: 7).