Minna Piironen

56
Kattojen käyttämisestä viljelyyn ei tiedetä olevan erityistä,
jäljitettävissä olevaa alkuperää. Katoilla on viljelty siitä asti, kun
ihminen on rakentanut raskaita kuormia kestäviä kattoja. Babylonian
riippuviin puutarhoihin viitataan usein esimerkkinä muinaisesta
ruoan tuotantoon tähtäävästä vesiviljelystä, mutta sitä ei tiedetä,
oliko ruoan kasvattaminen niiden ensisijainen tarkoitus. (Rodriguez
2009: 34)
Saksa on tällä hetkellä keskeinen maa viherkattorakentamisessa.
Viherkattojen nopea yleistyminen on tehty mahdolliseksi
säätämällä lakeja, jotka edistävät niiden rakentamisesta. Viherkatoilla
voidaan kompensoida rakentamisen luonnolle aiheuttamia
vahinkoja. Saksassa oli jo vuonna 2002 joka kymmenennessä tasakattoisessa
rakennuksessa viherkatto. Myös Sveitsissä on tehty
kattavaa tutkimusta viherkatoista ja biodiversiteetistä. Pohjois-
Amerikassa kasvikattojen rakentamisen suhteen edistyksellisiä
kaupunkeja ovat esimerkiksi Chicago, Seattle, Vancouver ja Toronto.
(Dunnett & Kingsbury 2008: 22-23)
Skandinaviassa ruohopeitteisillä katoilla on pitkä perinne, mutta
niitä pidetään nykyään historiaan kuuluvina. Norja on ainoa
poikkeus: siellä turvekatot ovat nykyäänkin suhteellisen yleisiä.
Malmössä, Ruotsissa on kasvitieteellisellä puutarhalla kattopuutarha,
jossa on esillä eri viherkattotyypit ja niihin liittyviä
kaupallisia ratkaisuja. Siellä tehdään myös viherkattotutkimusta.
(Dunnett & Kingsbury 2008: 25)