Minna Piironen

78
Ilmanlaatu
Ilman epäpuhtaudet ovat kaasumaisia ja hiukkasmaisia yhdisteitä,
jotka ovat tulosta ihmisten toiminnasta ja aiheuttavat monenlaisia
terveyshaittoja. Suomessa suurimmat lähteet ovat liikenne, teollisuus,
energiantuotanto ja pientalojen lämmitys. Myös muista maista
kulkeutuvat epäpuhtaudet huonontavat ilmanlaatua Suomessa.
Tällaisia terveydelle haitallisia hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia
ovat hiilimonoksidi, typpidioksidi, otsoni, rikkidioksidi ja haisevat
rikkiyhdisteet. Myös helposti haihtuvat hiilivedyt, polysykliset
aromaattiset hiilivedyt ja raskasmetallit aiheuttavat terveysriskejä.
Näille altistuminen on voimakkainta liikenteen ja päästölähteiden
välittömässä läheisyydessä. Jatkuva epäpuhtauksille altistuminen
lisää väestötasolla keuhkoinfektioita ja kuolleisuutta sekä lyhentää
eliniän odotetta. Erityisen vaarallista altistuminen on astmaatikoille,
joille aiheutuu hengityselinoireita sekä keuhkojen toiminnan heikkenemistä
jo kymmenesosan pitoisuuksilla terveisiin ihmisiin verrattuna.
Suomessa ilman epäpuhtauksien on arvioitu aiheuttavan
vuosittain 200-400 ennenaikaista kuolemaa, kymmeniä tuhansia
astmaoireiden pahentumisia ja 30 000-40 000 lasten hengitystieinfektiota.
(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2008)
Kaupunkiympäristössä kasvillisuus parantaa ilmanlaatua suodattamalla
hiukkasia ilmasta ja absorboimalla kaasumaisia epäpuhtauksia.
Tämä yhdistetään yleensä isoihin puihin ja laajoihin kasvillisuusalueisiin.
Viherkattojen osalta tutkimustietoa ei juuri ole saatavilla.
NCAR: n tutkijan, Thomas Karlin mukaan uusimmat tutkimukset
osoittavat, että lehtensä pudottavat kasvit absorboivat noin
kolmanneksen enemmän ilman epäpuhtauksia kuin aiemmin on
luultu. Tutkimuksen mukaan kasveilla on kyky tuottaa kemikaaleja
suojatakseen itseänsä haitallisilta aineilta ja eliöiltä. Nämä kemikaalit
voivat liian suurena määränä olla myrkyllisiä kasville itselleen ja
hajottaakseen näitä kemikaaleja, kasvit alkavat kohottaa entsyymitasojaan
muuttaakseen kemikaalit vähemmän myrkyllisiksi aineiksi.
Näin ne samalla absorboivat ilman epäpuhtauksia, jotka entsyymit
sitten hajottavat. Tulokset osoittavat, että kasvit voivat mukauttaa
aineenvaihduntaansa ja vähentää ilmakehän hiukkaspitoisuuksia
erilaisten stressitekijöiden vaikutuksesta. Suurin vaikutus oli tiheissä
metsissä. Kasvikatoilla, joilla kasvaa myös suurempia puita
ja pensaita, voi olla vaikutus ilmanlaadun parantamiseen. (Dunnett
& Kingsbury 2008: 62-63; UCAR 2010)