nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

varhaisproterotsooisista svekokarjalaisista metasedimenteistä, metavulkaniiteista ja sy-
väkivistä.
Granuliittikompleksia ympäröivät arkeeiset pohjagneissit antavat zirkoni-ikiä, jotka
ovat välillä 2.5 Ga ja 3.1 Ga (Meriläinen 1976, Kröner et al. 1981). Mahdollisesti
arkeeisen kuoren kehitys on alkanut jo 3.6 - 3.5 Ga sitten (Jahn et al. 1984).
Presvekokarjalaiset mafiset kerrosintruusiot (-2.44 Ga) esiintyvät joko arkeeisessa
pohjakompleksissa tai pohjakompleksin ja proterotsooisen peitteen rajalla (Simonen
1980).
Granuliittikompleksi
Meriläinen (1976) ja Hörmann et al. (1980) esittavat, että granuliittikompleksin ja
Länsi-Inarin liuskevyöhykkeen kivet metamorfoituivat amfiboliittifasieksen olosuhteissa
noin 2.5 Ga (kokokivi, Pb-Pb) sitten ja kokivat korkean asteen metamorfoosin
aikavälillä 2.15 - 1.9 Ga (zirkoni ja monatsiitti, U-Pb). Noin 2.15 Ga:n ikäinen
korkean asteen metamorfoosi syntyi granuliittikompleksin ylityönnössä lounaaseen, ja
se on säilynyt kompleksin lounaisosassa (Hörmann et al. 1980). Hörmann et al. (1980)
esittavat magmasyntyisten kivien geokemian perusteella, että Länsi-Inarin liuskevyöhyke
ja granuliittikompleksi edustavat prekarjalaista saarikaarisysteemiä, jossa Lansi-Inarin
liuskevyöhyke muodostaa tholeiittisen ulkokaaren ja granuliittikompleksi kalkkialkalisen
sisäkaaren.
Bernard-Griffiths et al. (1984) tutkivat mafisia granuliitteja useilla eri isotooppimenetelmillä
(U-Pb, Rb-Sr, Pb-Pb ja Sm-Nd) ja esittavat, että granuliittifasieksen metamorfoosi
ja syväkivien intrudoituminen tapahtuivat lähes samanaikaisesti 2.0 - 1.9 Ga
sitten. Heidän mukaansa mafiset granuliitit ovat peräisin manttelin yläosasta tai
lyhytikäisestä kuoren mafisesta aineksesta eikä niissä voida havaita 2.0 Ga:ta varhaisempia
kuorellisia tapahtumia. Kuitenkin granuliittikaaren metasedimenttien korkeiden
87~r/86~r-initiaalisuhteiden perusteella on mahdollista, että mafisia granuliitteja huomattavasti
vanhempi mantereinen kuori on ollut olemassa (Bernard-Griffiths et al. 1984).
Barbey et al. (1984, 1986) tulkitsevat granuliitit ja granuliitteja lounaassa ja etelässä
reunustavan liuskevyöhykkeen (Tana belt) varhaisproterotsooiseksi geosynkliiniksi, jonka
kehitys alkoi -2.4 Ga sitten arkeeisen mantereen repeytymisellä ja merellisen kuoren
muodostumisella. Varsinainen geosynkliinivaihe ( - 2.1-2.0 Ga) alkoi voimakkaalla
tholeiittisella ja kalkkialkalisella vulkanismilla (Tana belt) sekä kulminoitui geosynkliinialtaan
täyttyessä mantereisilla sedimenteillä. Merellisen kuoren subduktoituminen aiheutti
ensimmäisen vaiheen deformaation ja kasvavan metamorfoosin sekä kalkkialkalisen
magmatismin Inarin - Kuolan kratonissa (-2.0 Ga). Arkeeisten mantereiden
yhteentörmäyksessä (- 1.9 Ga) kehittyivät toisen vaiheen deformaatio, korkean asteen
metamorfoosi ja syngranuliittinen plutonismi (charnockiitit ja anortosiitit).
Nattasen, Riestovaaran ja Pomovaaran intruusiot sijoittuvat geologisesti granuliittikompleksin,
Länsi-Inarin liuskevyöhykkeen ja arkeeisen pohjan reunavyöhykkeeseen
(kuva 1). Niiden posttektoninen esiintymistapa ja radiometriset iät - 1.77 Ga (taulukko
1) antavat alaikärajan svekokarjalaiselle aluemetamorfoosille ja läpikotaisliikunnoille.
Keski-Lapin vulkaniittialue
Tepaston stokki sijaitsee nk. hetangraniitissa, joka leikkaa lapponisia metavulkaniit-
teja ja -sedimenttejä (kuva 3). Käsitykset lapponisten kivien iästä vaihtelevat myöhäisar-
keeisesta varhaisproterotsooiseen (Gaal et al. 1978, Rastas 1980, Silvennoinen et al.
1980, Simonen 1980, Lehtonen et al. 1985, Papunen ja Vorma 1985, Gaal 1986, Gaal ja
Gorbatschev 1987). Leikkaavat gabrot ja albiittidiabaasit (2.2 Ga) ja Koitelaisen
kerrosintruusio Sodankylässä (2.435 Ga) antavat lapponisille liuskeille minimi-iät (Ras-
tas 1980, Lehtonen et al. 1985). Tepaston graniitin lounaispuolella olevat Nalsuvuoman
ja Kulkujoen gabrot Lehtonen et al. (1985) rinnastavat Särkijärven gabroon ja pitävät
niitä ikäryhmään 2.2 Ga kuuluvina.