nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Taulukko 10. Jatkuu<br />
Table 10. Continued<br />
Apliittijuonet<br />
Aplite dykes<br />
13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24.<br />
Kvartsi - Quartz 24,9 29,O 36,3 37,6 17,8 40,8 31,3 27,5 31,6 27,9 33,6<br />
Kalimaasalpa - K-feldspar 3,8 17,2 11,l 9,4 2,2 1,O 22,8 30,O 11,3 20,2 5,6<br />
Plagioklaasi - Plagioclase 63,5 49,7 51,3 51,l 78,3 52,8 79,2 44,8 403 56,2 49,6 59,3<br />
Biotiitti - Biotite 0,9 1,7 0,l 0,8 0,9 + 0,3 0,l 0,l 1,l +<br />
Sarvivälke - Hornblende 0,3 13,7<br />
Opaakit - Opaques + + 0,3 3,l + 0,3 0,l + 0,l +<br />
Titaniitti - Titanite 0,7 +<br />
Apatiitti - Apatite 0,1 +<br />
Zirkoni - Zircon<br />
Turmaliini - Tourrnaline 0,1<br />
Granaatti - Garnet 0,1 0,1 02<br />
Kloriitti - Chlorite 4,9 0,3 1,0 0,3 0,l 0,5 0,1 + 0,3 0,3<br />
Epidootti - Epidote 1,9 0,5 0,3 0,2 0,8 0,l 0,l 0,6 + 0,4 0,5<br />
Muskoviitti - Muscovite 1,6 0,l 0,5 0,l 0,7 0,5 0,2 0,7 0,s 0,4 0,7<br />
Karbonaatti - Carbonate 53<br />
Näyte Kartta Koordinaatit<br />
Sarnple Map Coordinates<br />
13. 1037 2741 12 x = 7540,32 y = 530,51<br />
14. R4/25,5O 2741 06 x = 7543,83 = y 518,70<br />
15. 1293 2741 06 x = 7543,lO y = 514,29<br />
16. 1301 2741 06 x = 7543,76 y = 514,20<br />
17. 1302 2741 06 x = 7543,72 y = 514,15<br />
18. 1021 2741 05 x = 7536,60 y = 516,26<br />
Nayte<br />
Sarnple<br />
19. 1023<br />
20. 1260<br />
21. 1261<br />
22. 1266<br />
23. 1270<br />
24. 1272<br />
Kartta Koordinaatit<br />
Map Coordinates<br />
2741 05 x = 7536,45 y = 516,58<br />
2741 06 x = 7546,75 y = 511,04<br />
2741 06 x = 7546,36 y = 511,60<br />
2741 06 x = 7547,40 y = 512,56<br />
2741 06 x = 7545,21 y = 511,52<br />
2741 06 x = 7544,89 y = 512,13<br />
ne. Tummien mineraalien osuus tyypillisessä hetangraniitissa on 2,5-10 % ja tonaliittis-<br />
kvartsidioriittisissa tyypeissä 12-35 % .<br />
Am<strong>fi</strong>boliiteissa ja hetangraniitissa esiintyy leikkaavina juonina tai laajempina osuei-<br />
na nuorempaa suuntautunutta apliittimaista kiveä ja pegmatiittia. Apliittimainen kivi<br />
sisaltaa usein osueina karkeaa pegmatiittista ainesta, mutta sita tavataan myös pegma-<br />
tiittia leikkaavina juonina. Pegmatiitti on kataklastista, jonkin verran ruhjoutuneen<br />
näköistä ja yleensa erittäin karkearakeista. Suurin osa pegmatiiteista kuuluu hetangra-<br />
niittiin ja esiintyy siina konformeina osueina migmatiittisesti.<br />
Apliittimainen kivi on vaaleaa, usein punertavaa, hienorakeista ja suuntautunutta.<br />
Se sisaltaa yleensa jonkin verran biotiittia tai sen muuttumistulosta kloriittia. Paikoin<br />
kivi on lievästi ruhjeista, jolloin siinä on ohuita vihertäviä epidoottitäytteisiä rakoja.<br />
Paikoin kivi sisaltaa rikkikiisua ja magneettikiisua pieninä raerypäinä ja heikkona<br />
pirotteena.<br />
Tutkimusalueen lounaisosassa, Kulkujoen alueella, karsiosueita leikkaavat apliitti-<br />
juonet ovat assimiloineet sivukiveä ja sisältävät vihreitä am<strong>fi</strong>bolisälöjä kontaktin<br />
välittömässä läheisyydessä (nayte 1023, taulukko 10). Eräästä mustaliusketta leikkaavas-<br />
ta juonesta on tavattu pari pientä (0 = 0,5 mm) täplää molybdeenihohdetta (nayte 1021,<br />
taulukko 10).<br />
Apliittimaisen kiven päämineraaleina ovat kvartsi, plagioklaasi (albiitti-oligoklaasi)<br />
ja kalimaasalpä (mikrokliini). Lisäksi esiintyy vähän muskoviittia ja biotiittia. Niiden<br />
määrä jää usein alle yhden prosentin. Kalimaasälvän määrässä on suurta vaihtelua siten,<br />
että kiven koostumus vaihtelee monzograniittisesta granodioriittiseen, jopa trondhjemiit-<br />
tiseen ja vastaa hetangraniitin koostumusjakaumaa, mutta on kuitenkin selvästi sita<br />
leukokraattisempaa (vrt. taulukko 10). Kalimaasälpäköyhä tyyppi on vallitseva. Tum-<br />
mien mineraalien osuus on yleensa alle 2,5 %. Aksessorisina mineraaleina on yleisesti<br />
opaakkia ja paikoin lisäksi titaniittia ja apatiittia sekä satunnaisesti granaattia, turmalii-<br />
nia ja rutiilia. Sekundaarisina mineraaleina on kloriittia, epidoottia ja serisiittiä.<br />
Tekstuuriltaan kivi on hypidiomor<strong>fi</strong>s-granulaarinen ja yleensa lähes tasarakeinen.