nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
JOHDANTO<br />
Keski-Lapin kallioperassä voidaan erottaa ns. Nattas-tyypin graniittikompleksit<br />
(Nattanen, Riestovaara, Pomovaara ja Tepasto) omaksi kivilajiryhmäkseen. Ne poik-<br />
keavat mm. esiintymistavaltaan ja petrogra<strong>fi</strong>altaan muista alueen graniittisista kivilajeis-<br />
ta. Nattas-tyypin graniiteille on ominaista diskordantti esiintyminen pyöreahköina<br />
rengasrakenteisina intruusioina, jotka koostuvat yleensä suuntautumattomista, mutta<br />
tekstuuriltaan erilaisista graniittityypeista.<br />
Helsingin yliopiston geologian laitokseen perustettiin vuonna 1983 professori Ilmari<br />
Haapalan johtama projekti tutkimaan Nattas-tyypin graniitteja ja niihin mahdollisesti<br />
geneettisesti liittyviä porfyyrijuonia. Tutkimuksen käynnistymiseen vaikuttivat yhtäältä<br />
näiden graniittien vähäinen tuntemus ja toisaalta viitteet niiden malmipotentiaalista.<br />
Mikkola (1941) kuvasi Juvoaivin graniitista kvartsi-muskoviittigreiseneita, ja myöhem-<br />
min neuvostoliittolaiset tutkijat ovat löytäneet niihin liittyviä Mo-mineralisaatioita<br />
(Dubrovskii 1965, 1969). Kuolan niemimaalla on Mo-mineralisaatioita tavattu myös<br />
Nattas-tyypin graniitteihin rinnastettavista Litsajoen - Aravuonon granitoideista, joista<br />
on arvioitu lisäksi löytyvän tinaa ja volframia (Vetrin et al. 1975). Viitteitä molybdeenis-<br />
ta on saatu Pomovaaran alueen maaperästä ja orgaanisista purosedimenteista (Nurmi<br />
1979, Rossi 1980). Voimakkain sysäys projektin kaynnistamiselle oli kuitenkin Tepaston<br />
Mo-esiintymän löytyminen Outokumpu Oy:n malminetsinnän tutkimuksissa vuonna<br />
1978 (Eeronheimo 1980, 198 1).<br />
Tutkimusprojektin tavoitteiksi asetettiin Nattas-tyypin graniittikompleksien geolo-<br />
ginen kartoittaminen seka niiden systemaattinen petrologinen ja geokemiallinen tutkimi-<br />
nen. Tarkoituksena oli kompleksien synnyn, evoluution ja erikoispiirteiden selvittämisen<br />
lisäksi tutkia myös mineralisaatioiden asemaa kompleksien evoluutiossa ja luoda näin<br />
lisää edellytyksiä uusien esiintymien löytamiselle.<br />
Projektin rahoitti kauppa- ja teollisuusministeriö. Projekti toteutettiin kiinteässä<br />
yhteistyössä <strong>Geologian</strong> tutkimuskeskuksen eri osastojen ja Lapin Malmin kanssa.<br />
Yhteistyökumppaneilta saatiin aiempien tutkimusten aikana kerättyä aineistoa seka<br />
käytännön apua. Näytteiden kemiallinen analysointi teetettiin <strong>Geologian</strong> tutkimus-<br />
keskuksen geokemian osastossa, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen reaktorilaborato-<br />
riossa, Rautaruukki Oy:n tutkimuslaboratoriossa seka Helsingin yliopiston geologian<br />
laitoksessa.<br />
Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluivat seuraavat henkilöt, joiden kesken tutkimus<br />
jaettiin vastuualueisiin:<br />
johtava tutkija, <strong>fi</strong>l. lis. Kai Front 1.6.1983-31.12.1986, granitoidien geokemia<br />
tutkija, <strong>fi</strong>l. kand. Eeva Rantala 15.10.1983-2.12.1986, mineraalitutkimukset<br />
tutkija, <strong>fi</strong>l. kand. Markus Vaarma 1.6.1983-3 1.12.1986, rakennegeologia<br />
tutkija, luonnont. kand. Kalevi Rasilainen 1.6.1983-1 5.10.1983<br />
seka kesaapulaiset:<br />
Ari Luukkonen 4.6.-3.9.1984, 1.5.-31.8.1985 ja 1.6.-31.8.1986<br />
Pasi Nissinen 1.6.-2.9.1983, 1.6.-3 1.8.1985 ja 28.7.-23.8.1986<br />
Lassi Pakkanen 1.6.-2.9.1983, 4.6.-3.9.1984, 15.6.-15.9. 1985 ja 1.6.-31.8.1986<br />
Kenttakartoituksista vastasivat Nattasten ja Riestovaaran osalta <strong>fi</strong>l. kand. Eeva<br />
Rantala, yo. Ari Luukkonen ja luonnont. kand. Kalevi Rasilainen seka Pomovaaran ja<br />
Tepaston osalta <strong>fi</strong>l. kand. Markus Vaarma.
Change language