14.08.2013 Views

nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Geologinen ympäristö<br />

Alueen vanhimpia kiviä ovat lapponiset suprakrustiset liuskeet sekä niiden yhteydes-<br />

sä esiintyvät metagabrot ja -diabaasit (Lehtonen et al. 1985). Seuraavaksi vanhimpia<br />

ovat svekokarjalaisen orogenian varhais- ja syntektonisessa vaiheessa uudelleen aktivoi-<br />

tunut arkeeinen gneissipohja, ns. hetangraniitti, seka synkinemaattista vaihetta edusta-<br />

vat pienet kvartsidioriittipahkut, jotka on korreloitu ns. Haaparanta-sarjan kanssa<br />

(Lehtonen et al. 1985).<br />

Alueen nuorimmat granitoidit jakaantuvat kahteen ryhmaan. Vanhempaan ryhmaan<br />

on luettu pienet graniitti-intruusiot Tepaston graniittikompleksin ympäristössä paaasias-<br />

sa Moskuvaaran, Puksuvaarojen ja Kulkujoen alueilla. Tähän ryhmaan on luettu lisaksi<br />

Tepaston alueella Kokonpesävaarassa tavattu pienialainen ns. morograniitti ja paaasias-<br />

sa Kuivavaarassa esiintyvä tasarakeinen graniitti. Granitoidiryhma on korreloitu Kittilän<br />

keskusgraniittiin ja Tiurajarven graniittiin, jotka edustanevat svekokarjalaisen oroge-<br />

nian myöhäistektonista vaihetta. Nuoremman ryhmän muodostavat posttektoniset<br />

Tepaston Nattas-tyypin graniittikompleksin kivet.<br />

Am<strong>fi</strong>boliitit ja metagabrot<br />

Arn<strong>fi</strong>boliitit ovat yleensa tummia, paikoin hieman vihertäviä, hienorakeisia ja<br />

suuntautuneita liuskeita. Usein ne ovat raitaisia metatuffeja ja -tuf<strong>fi</strong>itteja. Raitojen<br />

leveys vaihtelee millimetristä muutamaan senttimetriin ja väri mineraalikoostumuksen<br />

mukaan tummasta (sarvivalkevaltaiset) vihreään (diopsidi-/epidoottivaltaiset) ja vaalean<br />

harmaaseen (plagioklaasivaltaiset). Raitaisuuden pienpoimutus on yleistä. Metalaavat<br />

ovat yleensa suuntautuneita ja hieman karkearakeisempia kuin am<strong>fi</strong>boliitit.<br />

Am<strong>fi</strong>boliiteissa on satunnaisesti skapoliittiutumista ja karsiutumista, joihin liittyy<br />

vähän rikkikiisua ja magneettikiisua am<strong>fi</strong>boliitin kontaktin tuntumassa. Karsivaliosueet<br />

ovat yleensa boudinoituneet. Am<strong>fi</strong>boliittien yhteydessä esiintyy paikoin mustaliuskeita,<br />

jotka ovat rapautumispinnaltaan yleensa voimakkaasti ruosteisia.<br />

Am<strong>fi</strong>boliittien päämineraalit ovat tumman vihreä sarvivalke, yleensa saussuriittiutu-<br />

nut plagioklaasi (An-40 '3'0) ja kvartsi, jota on noin 6 '3'0. Aksessorisina mineraaleina<br />

esiintyy titaniittia, opaakkia, epidoottia ja apatiittia (taulukko 9). Karsiosueissa on<br />

edellisten lisaksi runsaasti diopsidia, zoisiittia, klinozoisiittia ja jonkin verran tremoliit-<br />

tia seka biotiittia.<br />

Metagabroa esiintyy am<strong>fi</strong>boliiteissa Kulkujoen alueella. Se on keski-karkearakeista,<br />

lähes massamaista tai vain heikosti suuntautunutta. Päämineraaleina ovat sarvivalke,<br />

klinopyrokseeni, plagioklaasi ja kvartsi. Paikoin biotiitin ja magnetiitin määrä yltää<br />

päamineraaliksi asti. Aksessorisina mineraaleina ovat titaniitti ja apatiitti. Sekundaarisi-<br />

na mineraaleina tavataan epidoottia, karbonaattia ja serisiittia (taulukko 9). Pyrokseeni-<br />

rakeet ovat voimakkaasti uraliittiutuneita, mutta muut muuttumisilmiöt ovat vähäisiä.<br />

Tummien mineraalien osuus on 50-75 '3'0.<br />

Hetangraniitti<br />

Hetangraniitti on harmaata, raekooltaan vaihtelevaa, heterogeenista ja suuntautu-<br />

nutta graniittigneissia. Usein siinä on syväkiville tyypillisiä piirteitä, mutta jäänteitä<br />

myös suprakrustisista piirteistä esiintyy. Koostumukseltaan hetangraniitti vaihtelee<br />

biotiittirikkaasta kiillegneissista karkeaan, maasalparikkaaseen ja sarvivalkepitoiseen<br />

tonaliittiin ja kvartsidioriittiin. Paikoin esiintyy intrusiivibreksiaa, jossa hetangraniitti<br />

leikkaa am<strong>fi</strong>boliitteja.<br />

Hetangraniitin paämineraaleina ovat kvartsi, plagioklaasi (albiitti-oligoklaasi), kali-<br />

maasalpa (mikrokliini), ja biotiitti (taulukko 10). Sarvivalkettä esiintyy yleisesti tonaliit-<br />

tis-kvartsidioriittisessa tyypissa. Aksessorisina mineraaleina ovat opaakki, titaniitti,<br />

apatiitti, zirkoni ja allaniitti. Sekundaarisina mineraaleina ovat muskoviitti-serisiitti,<br />

kloriitti ja epidootti. Tekstuurille leimaa antavat suuntautuneisuus ja muurilaastiraken-

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!