nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

More documents

Recommendations

Info

Taulukko 15. Tepaston alueen kivilajien tiheys- (D) ja suskeptibiliteettiarvojen (K) rnediaanit ja vaihteluvä- lit. N = näytteiden lukumäärä. Table 15. Medians and ranges of the density (D) and susceptibility (K) of the rocks in tke Tepasto area. N = number of samples. D (kg/m3) N Mediaani Vaihteluväli N Median Range TEPASTON GRANIITTIKOMPLEKSI TEPASTO GRANITE COMPLEX Apliittimyloniitti Aplite mylonite 6 2591 2537-2598 Karkeaporfyyrinen graniitti (tyypillinen) Coarse-porphyritic granite (common type) 12 2620 2509-2691 Karkeaporfyyrinen graniitti (Kuivavaara) Coarse-porphyritic granite (at Kuivavaara) 6 2613 2554-2622 Vaalea biotiittigraniitti White biotite granite 14 2602 2568-263 1 Punertava biotiittigraniitti Red biotite granite 11 2603 2563-2627 Apliittigraniitti Aplite granite 53 2588 2487-2641 TEPASTON GRANIITTIKOMPLEKSIN YMPARISTO SURROUNDINGS OF THE TEPASTO GRANITE COMPLEX Morograniitti, Kokonpesävaara Crumbly granite, Kokonpesavaara 10 Tasarakeinen graniitti, Kuivavaara Even-grained granite, Kuivavaara 17 Graniitti, Kulkujoki Granite, Kulkujoki 17 Graniitti, Moskuvaara Granite, Moskuvaara 3 Graniitti, Puksuvaarat Granite, Puksuvaarat 7 Kvartsidioriitti, Korkea-Kehtosvaara Quartz diorite, Korkea-Kehtosvaara 2 GRANIITTIGNEISSI (HETANGRANIITTI): GRANITE GNEISS (HETTA GRANITE): Graniittigneissi (Tepaston kompleksin läheisyydessä) Granite gneiss (close to the Tepasto cornplex) 11 Graniittigneissi Granite gneiss 28 Dioriittigneissi Diorite gneiss 5 Apliittijuonet (useim. trondhjemiittisia) Aplitic veins (rnostly trondhjemitic) LAPPONISET KIVET: LAPPONIAN R OCKS: 19 Metagabro Metagabbro 13 Arnfiboliitti Am~hibolite 14 K (10.~ SI) Mediaani Vaihteluväli Median Range Kvartsidioriitin mittaukset ovat Korkea-Kehtosvaarasta tutkimusalueen eteläosasta (kuva 13). Kiven suskeptibiliteettiarvo on korkea (taulukko 15), joten on ilmeistä, että tämä kivilaji aiheuttaa voimakkaan positiivisen anomalian aeromagneettisella kartalla. Anomalia on varsin pienialainen ja selvärajainen ja kuvastanee siten kivilajin esiintymis- laajuutta varsin tarkasti. Rovavuomassa, tutkimusalueen pohjoisosassa, on vastaavan- lainen pienialainen ja terävarajainen aeromagneettinen anomalia tulkittu saman kivilajin aiheuttamaksi.
Tutkimusalueella esiintyvien Tepaston graniittikompleksiin kuulumattomien graniittien (kuva 13) keskitiheydet ovat lähellä 2 600 kg/m3, ja vaihtelu on melko vähäistä. Sen sijaan suskeptibiliteetin vaihtelussa on eroja (taulukko 15). Kokonpesävaarassa esiintyvalla morograniitilla on korkein suskeptibiliteettiarvo, mutta sen esiintymislaajuus on niin pieni, etteivät sen aiheuttamat anomaliat tule esiin aeromagneettisella kartalla. Kulkujoen ja Moskuvaaran graniittien suskeptibiliteettiarvot ovat melko korkeita, paikoin jopa huomattavan korkeita. Sivukivien suskeptibiliteettiarvot ovat kuitenkin samaa tasoa, joten graniitit eivät tule ainakaan koko laajuudessaan esiin aeromagneettisella kartalla. Niiden tiheyserot sivukiviin nähden ovat selvät, ja ne tulevatkin esiin negatiivisina anomalioina Bouguer-anomalian 2. vertikaalidervaattakartalla. Puksuvaarojen graniitin suskeptibiliteetti on alhainen, ja maksimiarvokin on vain 5 470 10-b SI. Graniitin eteläkontakti tulee esiin aeromagneettisella kartalla. Kuivavaarassa esiintyvän tasarakeisen graniitin suskeptibiliteetissa on vaihtelua, mutta se on keskimäarin saman suuruinen kuin ympäristön graniittigneisseissakin (hetangraniitissa). Siten tämän graniittityypin levinneisyyttä on vaikea arvioida aeromagneettisen kartan avulla. Tepaston graniittikompleksin kivilajien tiheys ja suskeptibiliteetti laskevat systemaattisesti järjestyksessä karkeaporfyyrinen graniitti, vaalea biotiittigraniitti, punertava biotiittigraniitti ja apliittigraniitti (taulukko 15). Karkeaporfyyristen graniittityyppien suskeptibiliteettiarvot ovat yleensa yli 10 000 10.~ SI. Ne ovat siten magnetoituneet riittävän voimakkaasti ja tulevat esiin positiivisina anomalioina aeromagneettisella kartalla. Biotiittigraniittien ja apliittigraniitin suskeptibiliteettiarvot vaihtelevat melko paljon. Vaaleassa biotiittigraniitissa korkeat arvot ovat kuitenkin yleisempiä kuin punertavassa tyypissa, ja sen mediaaniarvokin on selvasti punertavan tyypin mediaaniarvoa suurempi, kun vertailuaineistosta on jätetty voimakkaasti muuttuneet näytteet pois. Apliittigraniitin arvoista suurin osa on alle 3 000 10-~ SI, ja korkeat arvot ovat harvinaisia. Kaikille kivilajeille yleinen piirre on, että selvasti muuttuneissa, yleensa epidoottiutuneissa kivissa suskeptibiliteetti on alhaisempi kuin vastaavissa terveissa kivissa. NATTAS-TYYPIN GRANIITTIEN GEOKEMIASTA Nattas-tyypin graniiteille on ominaista korkea Si0,-pitoisuus, alkalioksidien summa ja FeO*/MgO samoin kuin pääalkuaineiden vähäinen, joskin systemaattinen vaihtelu (taulukko 16). Graniittisten syväkivien karakterisoinnin ja luokittelun perustana käyte- taan yleisesti pääalkuaineita ja niiden suhteita muiden kriteereiden lisäksi (Chappell ja White 1974, De la Roche et al. 1980, Collins et af. 1982, Debon ja Le Fort 1983, White ja Chappell 1983, Batchelor ja Bowden 1985). AFM-diagrammissa (kuva 19) Nattas-tyypin graniitit osuvat alkalikulmaan, ja vanhimmat karkearakeiset faasit erottuvat suhteellisesti hieman alkaliköyhempina ja rautarikkaampina kuin nuorimmat faasit. Pomovaaran sarvivalkegranodioriitti seka erityisesti Riestovaaran nuoret intermediaariset juonet ovat kaikkein alkaliköyhimpia. AFM-diagrammissa näkyy tutkittujen graniittien korkea FeO*/MgO-suhde, jota pide- tään yleisesti seka proterotsooisten että fanerotsooisten posttektonisten ja anorogeenis- ten alkaligraniittien tyypillisenä piirteenä (Martin ja Piwinskii 1972, Anderson ja Cullers 1978, Anderson 1983). Petro et af. (1979) esittävät, että alkali- ja rautarikkaat graniittiset kivet syntyvät geologisissa ympäristöissä, joissa tapahtuu kuoren laajenemis- ta. Kalkkialkalisuhde-Si0,-diagrammeissa (kuva 20a) on esitetty kompleksien paakivila- jit. Graniittikomplekseille ei ole maaritetty Peacockin (1931) kalkkialkalisuhdeindeksin Si0,-arvoa, koska graniittien Si0,-pitoisuus vaihtelee hyvin vähän, ja mafisempia kogeneettisia kiviakin (kvartsi- ja granodioriitteja) on tavattu vain Riestovaarassa leikkaavina juonina. Komplekseissa saattaa lisaksi esiintyä useita kogeneettisia graniitti- seurueita, jotka ovat toisistaan jonkin verran poikkeavia. Tämä selittäisi ainakin osittain diagrammissa näkyvän kalkkialkalisuhdearvojen voimakkaan vertikaalivaihtelun.
Page 2 and 3:
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL
Page 4 and 5:
Johdanto ..........................
Page 6 and 7:
JOHDANTO Keski-Lapin kallioperassä
Page 8 and 9: jml Caledonian rocks EARLY PROTEROZ
Page 10 and 11: varhaisproterotsooisista svekokarja
Page 12 and 13: Tepaston stokin ymparistössa hetan
Page 14 and 15: Kuva 4. Nattasen graniittistokki. T
Page 16 and 17: Vorma 1976, s. 5). Myrmekiittia esi
Page 18 and 19: joskus vyöhykkeista. Kvartsi ja pe
Page 20 and 21: 14 250 10.~ SI esiintyvät pääasi
Page 22 and 23: COARSE-PORPHYRITIC GRANITE -1 PORPH
Page 24 and 25: myös plagioklaasi esiintyvat selva
Page 26 and 27: Plagioklaasi (0 -4-10 mm, max. 20 m
Page 28 and 29: Autoliitit Riestovaaran batoliitin
Page 30 and 31: paan: 1) pohjagneissit, 2) amfiboli
Page 32 and 33: Pohjoinen stokki Lehtovaaran stokki
Page 34 and 35: Kuva 11. Pomovaaran graniittikomple
Page 36 and 37: Juonikivet Alueen juonikivet ovat k
Page 38 and 39: yleisimmän kivilajin, porfyyrisen
Page 40 and 41: Geologinen ympäristö Alueen vanhi
Page 42 and 43: Taulukko 10. Jatkuu Table 10. Conti
Page 45 and 46: Taulukko 11. Tepaston graniittikomp
Page 47 and 48: Apliittimyloniitit ovat yleensa eri
Page 49 and 50: Taulukko 12. Tepaston graniittikomp
Page 51 and 52: * GREISEN APLITE GRANITE QoO INTRUS
Page 53 and 54: Taulukko 13. Tepaston kompleksin ap
Page 55 and 56: Paljastumahavaintojen ja ohuthietut
Page 57: Anttiraukanmaan itäpuolisella suoa
Page 61 and 62: Taulukko 16. Jatkuu. Table 16. Cont
Page 63 and 64: log [c~o/(N~,o+ K,o)] versus SiO, !
Page 65 and 66: Graniittien yleinen tyypitys Chappe
Page 67 and 68: Esimerkki 1. Nattasen graniittistok
Page 69 and 70: NATTAS-TYYPIN GRANIITTIEN MINERALIS
Page 71 and 72: Monen hivenalkuaineen suhteen Tepas
Page 73 and 74: Summary: EARLY PROTEROZOIC NATTANEN
Page 75 and 76: The aplite granite contains molybde
Page 77 and 78: Ishihara, S., 1977. The magnetite-s
show all

nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?