nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

paan: 1) pohjagneissit, 2) amfiboliitit, metadiabaasit ja metagabrot, 3) kvartsiitit seka 4)
metaperidotiitti.
Lapin vulkaniittiprojektin tutkimusten mukaan amfiboliitit, metadiabaasit ja meta-
gabrot edustavat Tuntsan superryhmaan kuuluvia vulkaniitteja ja niiden purkauskana-
via (T. Manninen, henkilökohtainen tiedonanto, 1987). Kvartsiitit ovat alalapponisia,
kun taas metaperidotiitti liittyy komatiittisiin muodostumiin ja on ylalapponinen.
Pohjagneissit
Pomovaaran graniittikompleksin ympäristössä valtakivilaji on pohjagneissi, jota on
paaasiassa kahta toisistaan poikkeavaa tyyppiä. Yleisimmin esiintyvä tyyppi on punerta-
vaa tai paikoin harmahtavaa, hienorakeista ja yleensa homogeenista, voimakkaasti
suuntautunutta ja liuskeista graniittigneissia. Paikoin siinä on arkosiittisia piirteitä,
etenkin kompleksin länsipuolella Neiti-Karjalassa seka kompleksin itäpuolella Nutukka-
selän alueella. Paikoin pohjagneissi on syvakivimaista, keski-hienorakeista ja punerta-
vaa seka suuntautunutta gneissigraniittia.
Toinen yleinen pohjagneissityyppi esiintyy paaasiassa alueen lounais- ja länsiosissa
Palo-Nutsortosen alueella ja Tunturipaista länteen. Tämä pohjagneissityyppi on hetero-
geenista ja voimakkaasti migmatiittista. Gneissin tummanharmaata, kiillevaltaista paleo-
somiainesta migmatisoi vaalea, punertava maasalpavaltainen, usein pegmatiittimaisen
karkea neosomi.
Kolmantena gneissityyppina esiintyy syväkivimaista, vaalean harmahtavaa, perus-
massaltaan hieno-keskirakeista kiveä, jossa on harvakseltaan kookkaita maasalpahajara-
keita (0 = 0,5-1 cm). Suurimmat hajarakeet ovat juovapertiittista mikrokliinia,
mutta omamuotoista plagioklaasia ja pyöreahköja kvartsirakeita on myös hajarakeina.
Kivi on yleensa selvästi suuntautunutta. Lisäksi kataklastiset piirteet ovat tekstuurille
tyypillisiä. Biotiitin määrä on vähäinen. Biotiitti esiintyy pieninä repaleisina suuntautu-
neina suomuina. Aksessorisina mineraaleina on opaakkia, titaniittia, epidoottia, allaniit-
tia, apatiittia ja zirkonia. Muuttumistuloksina on kloriittia ja serisiittia.
Maasalpahajarakeista gneissityyppia esiintyy graniittikompleksin eteläisen osan ym-
päristössä Tenniövaaran itärinteellä ja eteläosissa seka Tunturipäiden alueella, jossa se
sijoittuu Pomovaaran graniitin kontaktin tuntumaan. Muualla sitä on tavattu sulkeumi-
na Pomovaaran graniitin sisällä.
Amfiboliitit, metadiabaasit ja metagabrot
Gneissien yhteydessa on paikoin amfiboliittia joko aivan kapeina osueina tai
laajahkoina pitkinä jaksoina. Pienten amfiboliittiosueiden läheisyydessä myös gneissit
ovat paikoin sarvivalkepitoisia. Amfiboliitissa on satunnaisesti skapoliittia ja granaattia.
Laajat amfiboliittijaksot koostuvat Pomovaaran graniittikompleksin itapuolisilla alueil-
la yleensa vulkaanisista aineksista: agglomeraateista, tuffeista ja tuffiiteista ja paikoin
laavoista. Lansipuolisilla alueilla vallitsevina ovat sen sijaan metadiabaasit ja metagab-
rot, jotka esiintyvät pohjagneissia leikkaavina juonina tai pieninä intruusioina.
Kvartsiitit
Tunturipäiden alueella (kuva 10) on voimakkaasti suuntautuneita vaaleita kvartsiitte-
ja ja arkoosikvartsiitteja. Ne ovat hienorakeisia blastoklastisia kiviä, joissa ristikerrok-
sellisuus on yleisin sedimenttirakenne. Kerroksellisuus on yleensa hyvin loiva-asentoista,
paikoin lähes vaakasuoraa. Kvartsiiteissa on yleisesti tummanvihreitä sateittaisesti
kiteytyneita amfibolikarsitaplia. Paikoin karsiainesta on runsaammin, ja se muodostaa
epämääräisesti jatkuvia joskus parinkin metrin paksuisia valikerroksi'a kvartsiittiin.
Kvartsiiteissa on myös kapeita kvartsisuonia. Paikoin niiden yhteydessa esiintyy hema-
tiittia ohuina raitoina ja pirotteena.