nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
nattanen-type - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Th U<br />
l<br />
Srn Lu<br />
Kuva 2. Analysoidut alkuaineet ja analysointimenetelmat: AAS = atomiabsorptiospektrometria,<br />
INAA = neutroniaktivointianalyysi, EDX = energiadispersiivinen röntgenfluoresenssispektrometria,<br />
OES = optinen emissiospektrometria.<br />
Fig. 2. Anaiysed elements and anabtical methods: AAS = atomic absorption spectrometry,<br />
INAA = instrumental neutron activation analysis, EDX = energy dispersive X-ray fluorescence spec-<br />
trometry, OES = optical emission spectrometry.<br />
sekä tutkittiin niiden väliset rakenteet ja muuttumisilmiöt. Mineraaliseparoinneissa<br />
talteen otetuista magneettisista fraktioista tehtiin rikastepintahieitä opaakkien identi<strong>fi</strong>oi-<br />
miseksi.<br />
Kivinäytteiden petrofysikaaliset mittaukset tehtiin <strong>Geologian</strong> tutkimuskeskuksen<br />
geofysiikan osastossa. Näytteistä määritettiin tiheys, magneettinen suskeptibiliteetti ja<br />
remanentti magnetoituminen.<br />
Dokumentointi<br />
Projektin aineistoa, näytteitä, analyysijauheita, hieita, hiekortteja, kartoituslomak-<br />
keita ja karttoja säilytetään Helsingin yliopiston geologian laitoksessa. Näytteiden<br />
kenttätiedot, kemialliset ja petrofysikaaliset analyysitulokset sekä petrogra<strong>fi</strong>set tiedot on<br />
tallennettu mikrotietokonelevykkeille Helsingin yliopiston geologian laitoksessa ja osit-<br />
tain magneettinauhoille <strong>Geologian</strong> tutkimuskeskuksessa.<br />
Tämän loppuraportin lisäksi on projektin aineistoa käsitelty alustavasti esitelmissä<br />
(Front ja Vaarma 1986, Rantala ja Luukkonen 1986) sekä julkaisussa (Haapala et al.<br />
1987). Useita opinnäytetöitä on tekeillä tutkimuskohteiden petrologiasta, geokemiasta,<br />
mineralogiasta ja raskasmineraaleista.<br />
YLEISKATSAUS POHJOIS-SUOMEN GEOLOGIAAN<br />
Pohjois-Suomen geologinen tutkimus on tuonut viime vuosina runsaasti uutta tietoa<br />
ja käsityksiä alueen kallioperän synnystä, kehityksestä, ikäsuhteista ja rakenteesta (esim.<br />
Meriläinen 1976, Gaál et al. 1978, Hörmann et al. 1980, Silvennoinen et al. 1980,<br />
Simonen 1980, Lauerma 1982, Lehtonen et al. 1985, Papunen ja Vorma 1985, Gaal<br />
1986, Huhma 1986, Gaal ja Gorbatschev 1987, Saverikko 1987). Erityisesti mielenkiin-<br />
non kohteena ovat olleet Keski-Lapin suprakrustiset kivet, arkeeisten ja proterotsooisten<br />
liuskeiden levinneisyys sekä granuliittikaaren ikä ja kehitys. Yleistetysti voidaan sanoa,<br />
että Pohjois-Suomen kallioperä (kuva 1) koostuu pääasiassa myöhäisarkeeisesta presve-<br />
kokarjalaisesta pohjakompleksista (graniittisia gneissejä ja vihreäkivivyöhykkeita) seka
Change language