Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
14<br />
3. 1. ELIÖSTÖ- JOHDANTOJA BIOTOOPPISELVITYS<br />
· 1960-70-luvut<br />
Tampereella ei enää voitu puhua teollisuusvyöhykkeistä;<br />
teollisuus ha<strong>ja</strong>utui ympäri kaupungin<br />
alueen. Sotien jälkeen tietyt teollisuudenalat<br />
eivät enää sijoittuneet tietyille alueille, koska<br />
sähkö <strong>ja</strong> autokuljetukset antoivat tehtaille sijoittumisvapauden.<br />
Ratkaisevampaa oli kaupungin<br />
tonttipolitiikka eli sopivan suurten tonttien saaminen.<br />
<strong>Lakalaivan</strong> alue kaavoitettiin 1962 teollisuusalueeksi<br />
kuten Rautaharkko <strong>ja</strong> Sarankulmakin.<br />
Poikkeuksellisen Lakalaivasta teki se, ettei<br />
alueelle enää rakennettu pistoraidetta. Alueelle<br />
ei tullut raskasta teollisuutta. Tontit olivat kysyttyjä,<br />
koska keskusta oli lähellä <strong>ja</strong> liikenneyhteydet<br />
olivat hyvät. <strong>Lakalaivan</strong> alueella aloittivat<br />
mm. liikennöitsijä Grönlund, Konela-Auto, Aarne<br />
Janhunen Oy (autosähkö- <strong>ja</strong> maanrakennusala),<br />
Valio, Tammer-Diesel, Wihuri <strong>ja</strong> Scan-Auto.<br />
Peltolammi <strong>ja</strong> Multisilta oli alku<strong>ja</strong>an kaavoitettu<br />
omakotialueiksi. Kaavo<strong>ja</strong> muuttamalla mahdollistettiin<br />
alueiden rakentuminen kerrostaloalueiksi<br />
aluerakentamisen periaattein. Nopea rakentaminen<br />
oli mahdollista, koska maapoh<strong>ja</strong>n<br />
omisti kaupunki. Talot olivat vuokratonteilla.<br />
Kartta 10. <strong>Tampereen</strong> eteläisten alueiden kasvu alkoi 1960-<br />
luvun alussa <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkui 1980-luvulle. Kuljun moottoritien<br />
rakentaminen aloitettiin 1966 Kansainvälisen Jälleenrakennuspankin<br />
myöntämän lainan avulla. Kaupungin sisäisten<br />
väylien suunnittelu oli kesken, hahmotelma vuodelta 1967<br />
oheisessa kartassa (Rasila 1992, 275). Tiesuunnitelmat<br />
kuitenkin muuttuivat viidessä vuodessa. Ratkaiseva tekijä<br />
oli Hervantasuunnitelma: keskustan <strong>ja</strong> tytärkaupungin<br />
yhteyden piti olla nopea <strong>ja</strong> sujuva.<br />
Peltolammin asumalähiö rakennettiin pääosin<br />
vanhan Peltolammin torpan maille lähes raivaamattomaan<br />
metsään. Rakentaminen alkoi 1966,<br />
<strong>ja</strong> 1974 asukkaita oli jo lähes 4000. Alueella oli<br />
tärkeimmät palvelut sekä paljon luontoa talojen<br />
ympärillä <strong>ja</strong> välissä. Multisilta syntyi samalla tavalla<br />
Multisillan torpan maille kauas muusta asutuksesta.<br />
Sen rakentaminen alkoi 1969 <strong>ja</strong> 1975<br />
siellä asui lähes 3000 asukasta.<br />
Kaupungin lastenkodin toiminta Valkamassa<br />
loppui 1970. Tyhjillään ollut talo on toiminut<br />
sittemmin katkaisuhoitoasemana <strong>ja</strong> kesäsiirtolana.<br />
Nykyisin se on kesäkäytössä.<br />
1960-70-luvuilla Vuoresvuorella tuotettiin ammuksia<br />
<strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>ttiin hylsyjä. Ilmavoimien varikko<br />
(nyk. Lentovarikko) siirtyi Härmälästä sinne<br />
1970-luvun lopulla. 1990-luvun lopulla alue<br />
työllisti nelisensataa ihmistä. Kulju-Tampere<br />
moottoritie valmistui vaiheittain vuosina 1966-<br />
68.<br />
Kartta 11. Osayleiskaava-alue vuoden 1977 <strong>Tampereen</strong><br />
kartassa. Peltoa on enää Leppäsen tilan liepeillä. Peltolammi<br />
<strong>ja</strong> Multisilta ovat rakentuneet, samoin <strong>Lakalaivan</strong> teollisuusalue.<br />
Pohjoisessa tiivis, kaupunkimainen asutus ulottuu<br />
osayleiskaava-alueen ra<strong>ja</strong>an.
Change language