Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
3. ELIÖSTÖ- JA BIOTOOPPISELVITYS<br />
31<br />
3.1 Johdanto<br />
3.2 Yleistä selvitysalueesta<br />
Eliöstö- <strong>ja</strong> biotooppiselvitys on <strong>ja</strong>tkoa Vuoreksen<br />
osayleiskaava-alueen luontoselvitykselle sekä<br />
selvityksenä Lahdesjärven asemakaava-alueen<br />
suunnittelulle.<br />
Tuleva Vuoreksen asuntoalue sijoittuu Särkijärven<br />
eteläpuolelle <strong>Tampereen</strong> <strong>ja</strong> Lempäälän<br />
ra<strong>ja</strong>lle. Vuoreksen aluetta palveleva silta tulee<br />
Paskosaarennokan <strong>ja</strong> Lahdenkulon välille, jonka<br />
”korvalle” Lahdesjärven puolella on a<strong>ja</strong>teltu uutta<br />
asutusta <strong>ja</strong> teollisuusaluetta. Osa tuosta alueesta<br />
on tosin lentomelualuetta, jonka mukaisesti<br />
asuinalueet sijoittuisivatkin Särkijärven <strong>ja</strong> Lahdesjärven<br />
muodostamaan ”nurkkaukseen” siten,<br />
että asuntokanta olisi lähinnä Särkijärveä.<br />
Selvitys aloitetaan käsittelemällä aluetta yleisesti,<br />
esittelemällä alueen biotoopit <strong>ja</strong> sen jälkeen<br />
paneudutaan tarkemmin eliöstöön. Alueelta ei<br />
ole tehty hyönteistutkimusta <strong>ja</strong> sen osalta tarjottava<br />
tietous jää olemattomaksi. Alueella on tosin<br />
runsaasti kohteita, jotka biotooppinsa puolesta<br />
ovat potentiaalisia arvohyönteistön elinympäristöjä.<br />
Paras tietous alueesta on kasvillisuudesta,<br />
joka käsitellään myös biotoopeittain, jotta alueen<br />
suunnitteli<strong>ja</strong> saisi käsityksen eri lajien olosuhdevaatimuksista<br />
suunnittelun tueksi. Huomionarvoiseen<br />
kasvilajistoon on otettu lajit, jotka ovat<br />
valtakunnallisesti tai Tampereella harvinaisia tai<br />
harvinaistuvat <strong>Tampereen</strong> ulkopuolella. Kaiken<br />
tässä olevan tiedon tuloksena on selvitysalueelta<br />
voitu erottaa kuusi arvokkainta osa-aluetta<br />
(kappale 7. ”Luonnonoloiltaan arvokkaimmat<br />
alueet”). Avainbiotooppien osalta mainittakoon,<br />
että näkemys on Kari Kortteen <strong>ja</strong> saattaa siten<br />
poiketa metsäkeskuksen vastaavasta.<br />
Selvitysalue ulottuu Lahdenperältä Lahdesjärven<br />
koillispuolelle sekä Kuljun moottoritieltä Särkijärven<br />
itärantaan (Liite 1.). Mittaa Lahdenperältä<br />
Lahdesjärven reunamille tulee noin 3.5 km.<br />
Pinta-alaa selvitysalueella on noin 380 ha, josta<br />
maa-alaa noin 230 ha <strong>ja</strong> vesialaa noin 150 ha.<br />
Alue on lähes kokonaan <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
omistuksessa. Vakituista asutusta on Valkamankadun<br />
varrella, Leppäsen alueella, parissa talossa<br />
Särkijärven rannalla Västinginmäen tietämillä<br />
sekä Särkelässä Lahdesjärven kapeikon kohdalla<br />
– yhteensä viidessä talossa 17 henkilöä.<br />
Alue lienee jo kohtalaisen kauan ollut ihmistoiminnan<br />
vaikutuksen alaisena, josta kielivät metsää<br />
kasvavat entiset pellot <strong>ja</strong> laidunalueet. Mm.<br />
Valkaman alue on joidenkin kirjoitusten mukaan<br />
ollut laidunaluetta, johon nyt on jo ehtinyt kasvaa<br />
järeä metsikkö. Nyttemmin Särkijärvi-Lahdesjärven<br />
alue on jollakin tavoin jäänyt moottoritien<br />
<strong>ja</strong> teollisuusalueen katveeseen <strong>ja</strong> säästynyt suuremmilta<br />
käyttäjämääriltä. Tilanteeseen tullee<br />
muutos Särkijärven sillan, Lahdesjärven asuntoalueen<br />
<strong>ja</strong> Vuoreksen rakentamisen jälkeen. Myös<br />
Lahdesjärven teollisuus on levittäytymässä kohti<br />
Särkijärveä.<br />
Tämän selvityksen tavoitteena on antaa mm.<br />
suunnittelijoille valmiudet ottaa huomioon alueen<br />
luonnonolosuhteet <strong>ja</strong> mahdollisesti auttaa<br />
minimoimaan rakentamisesta <strong>ja</strong> alueen käytöstä<br />
luonnolle koituvia haitto<strong>ja</strong>. Selvitykseen on pyritty<br />
keräämään se tieto, mitä alueesta on näihin<br />
päiviin asti havaittu. Tieto<strong>ja</strong> on Kari Kortteen lisäksi<br />
saatu <strong>Tampereen</strong> kaupungin kiinteistötoimen<br />
metsäyksiköltä, kasvillisuuden osalta Tapio<br />
Lahtoselta <strong>ja</strong> linnuston osalta Martti Lagerströmiltä.<br />
Juhani Korkeila on avustanut Särkijärven<br />
vesikasvillisuuden inventoimisessa.<br />
Kuva 10. Neitoperhonen.
Change language