Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
58<br />
4. MAISEMASELVITYS<br />
4.1 Maisemarakenne /<strong>maisema</strong>vyöhykkeet<br />
Maisemarakenne on maastorakenteen <strong>ja</strong> siinä<br />
toimivien luonnon- <strong>ja</strong> kulttuuriprosessien muodostama<br />
dynaaminen kokonaisuus. Kantakaupungin<br />
<strong>maisema</strong>rakennetta luonnehtivat luode-<br />
kaakkoissuuntainen harju<strong>ja</strong>kso, Kangasalan<br />
Pitkäjärvestä alkunsa saava Iidesjärvi-Kaukajärvi-murroslaakso<br />
sekä etelä-pohjoisosien maastorakenteeltaan<br />
vaihtelevat moreeniselänteet.<br />
Kohdealue kuuluu eteläiseen selänteeseen, jota<br />
luonnehtivat vesistöjen runsaus, selvä suuntautuneisuus<br />
<strong>ja</strong> maaston pienipiirteinen vaihtelevuus.<br />
Maisemarakenteen perusteella alue <strong>ja</strong>kaantuu<br />
<strong>maisema</strong>vyöhykkeiksi, joilla kullakin vallitsevat<br />
tietyntyyppiset <strong>maisema</strong>lliset ominaisuudet.<br />
Alueet yhtyvät kokonais<strong>maisema</strong>ssa toisiinsa <strong>ja</strong><br />
niiden perusteella voidaan arvioida <strong>maisema</strong>n<br />
rakennettavuutta kokonaisuutena.<br />
Kohdealueen si<strong>ja</strong>inti <strong>maisema</strong>rakenteessa<br />
Lahdesjärvi sijoittuu Tampereella Iidesjärvi-<br />
Kaukajärven murroslaakson etelänpuoleiselle<br />
kaupunkikuvaa ra<strong>ja</strong>avalle metsäiselle kallioselänteelle.<br />
Murroslin<strong>ja</strong>t sekä niihin syntyneet laaksopainanteet<br />
järvineen ra<strong>ja</strong>avat selänteitä. Alue<br />
on pienipiirteistä <strong>ja</strong> vaihtelevaa, mutta rinteet<br />
ovat selvästi loivempia Särkijärven pohjois- kuin<br />
eteläpuolella. Alueen <strong>maisema</strong>rakenne on suuntautunut<br />
jääkauden jäämassaliikkeiden mukaan<br />
pääsuuntana luoteesta kaakkoon, mikä ilmenee<br />
selänteiden <strong>ja</strong> järvialtaiden suunnassa. Suuntautuneisuutta<br />
on myös lounaasta koilliseen, mikä<br />
näkyy mm. Särkijärvi-Hervanta kanjonissa.<br />
Selänteiden lakialueet<br />
Selänteiden laet ovat topografian korkeimpia<br />
osia. Ne toimivat yleensä poh<strong>ja</strong>veden muodostumisalueina,<br />
pintavesien lähtöalueina sekä veden<strong>ja</strong>kajina.<br />
Niiden kasvukyky vaihtelee maalajisuhteista<br />
<strong>ja</strong> huuhtoutuneisuudesta riippuen.<br />
Lahdesjärven alueen rakenteessa hallitsevaa<br />
ovat selänteet, joiden väliin kallion ruhjelinjoihin<br />
jää soistuneita painanteita. Kallioselänteillä on<br />
paikoin avokalliota <strong>ja</strong> rinteet ovat jonkin verran<br />
lohkareisia. Suurelta osin alue on loivarinteistä<br />
moreeniselännettä, jonka karuilla ylänköalueilla<br />
on mäntyvaltaista <strong>ja</strong> lehtomaisilla rinnealueilla<br />
kuusivaltaista metsää.<br />
Kuljun moottoritie halkoo alueen veden<strong>ja</strong>ka<strong>ja</strong>selännettä<br />
poikittaissuunnassa. Lakialueet osittain<br />
leikkautuvat. Myös kalliolouhos sijoittuu selänteen<br />
reunalle.<br />
Vaihettumisvyöhykkeet<br />
Lahdesjärvi-<strong>Lakalaivan</strong> osayleiskaava-alueella<br />
on verrattain paljon laaksopainanteiden <strong>ja</strong> selänteiden<br />
väliin jääviä vaihettumisvyöhykkeitä.<br />
Pääosa alueen rakentamisesta sijoittuu selänteen<br />
kaupungin puoleiselle rinteelle, vaihettumisvyöhykkeelle,<br />
tielin<strong>ja</strong>uksien oheen <strong>ja</strong> on liike- <strong>ja</strong><br />
teollisuustilavaltaista. Myös valtaosa vanhasta<br />
loma-asutuksesta Särkijärven rannoilla <strong>ja</strong> Valkamassa<br />
on sijoittunut selänteen <strong>ja</strong> ranta-alueiden<br />
väliin vaihettumisvyöhykkeelle.<br />
Kartta 24. Kantakaupungin <strong>maisema</strong>rakennekaavio.
Change language