Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3. ELIÖSTÖ- JA BIOTOOPPISELVITYS<br />
33<br />
Valkaman rinteellä olevalla korvella, Leppäsen<br />
puron tervaleppäkorvella sekä Arvion paikkeilla<br />
olevalla rehevällä ruoho- heinäkorvella.<br />
Suurin osa alueen pelloista lienee aikoinaan raivattu<br />
reheviin suopainanteisiin, joiden ympärillä<br />
olevaa suota on vielä hyödynnetty nostamalla<br />
siitä rutaa pelloille. Tästä ovat jäänteinä peltojen<br />
reunamilla olevat allikot. Lahdesjärven länsipäässä<br />
oleva kosteikkoalue on ilmeisesti myös ollut<br />
peltona. Nyttemmin se on pensoittunut <strong>ja</strong> alkanut<br />
soistua uudestaan eikä vanhasta viljelystä<br />
ole muuta merkkiä kuin allikot <strong>ja</strong> juuri havaittavat<br />
sarkao<strong>ja</strong>t pensaiden alla. Myös Västinginmäen<br />
länsipuolella oleva entinen korpireunuksinen<br />
pelto on hyvää vauhtia puustoutumassa <strong>ja</strong> soistumassa,<br />
mutta vanha sarka<strong>ja</strong>ko on vielä selvästi<br />
havaittavissa. Selvitysalueen ainoat käytössä<br />
olevat pellot ovat Lahdesjärven eteläreunalla<br />
Kalama<strong>ja</strong>ntien koillispuolella olevat pellot, joilla<br />
ainakin vuoden 2001 kesällä viljeltiin rehuapilaa<br />
(Trifolium pratense var. sativum). Riitahuhdan<br />
peltoa on täytetty maamassoilla ilmeisesti mahdollisen<br />
teollisuusalueen laajenemisen johdosta,<br />
joten sen osalta peltovaihe on historiaa. Muut<br />
ei-käytössä olevat pellot, lukuun ottamatta Västinginmäen<br />
länsipuolella olevaa soistuvaa alaa,<br />
ovat paremminkin kesantovaiheessa.<br />
3.3.3 Vesistöt<br />
Selvitysalueen merkittävin vesistö on Särkijärvi.<br />
Sen valuma-alue on pieni suhteessa järven pinta-alaan<br />
(vähän yli 20 %) <strong>ja</strong> lisäksi se on kantakaupungin<br />
syvin järvi (lukuun ottamatta Pyhäjärveä<br />
<strong>ja</strong> Näsijärveä); sen suurin syvyys on 22 m.<br />
Näistä tekijöistä johtuen sen veden vaihtuvuus<br />
on hidasta; veden keskimääräinen viipymä järvessä<br />
on n. 3,4 -3,8 vuotta, joka on huomattavasti<br />
pitempi kuin lähes kaikissa muissa kantakaupungin<br />
järvissä. Ainakin osittain siksi, että<br />
Särkijärvi kuuluu veden<strong>ja</strong>ka<strong>ja</strong>-alueen järviin, se<br />
on karu <strong>ja</strong> kirkasvetinen. Usein karujen ylänkömaiden<br />
vedet ovat herkkiä happamoitumaan,<br />
mutta ainakaan Särkijärvessä ei tätä ilmiötä ole<br />
havaittavissa; se on happamuudeltaan neutraali.<br />
Myös järven happi- <strong>ja</strong> ravinnetilanne ovat hyviä<br />
eikä sillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta<br />
juurikaan esiinny leväkukinto<strong>ja</strong>. Kirkkaan<br />
<strong>ja</strong> hyvän veden laadun vuoksi Särkijärvessä kasvaakin<br />
runsaasti kirkkaiden <strong>ja</strong> karujen vesien laje<strong>ja</strong>,<br />
<strong>ja</strong> kasvillisuutta esiintyy aina neljään metriin<br />
asti. Upos- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>lehtisten kasvien määrä on<br />
paikoin niin runsas, että se peittää poh<strong>ja</strong>n kauttaaltaan.<br />
Myös eläinlajisto, jota esiintyy vielä 12<br />
metrin syvyydessä, muodostuu lähes kokonaan<br />
puhtaiden, vähäravinteisten vesien ilmentäjälajeista.<br />
Lahdesjärvi <strong>ja</strong> Lahdenperä poikkeavat veden laadun<br />
<strong>ja</strong> kasvillisuuden suhteen muusta Särkijärvestä.<br />
Lahdenperän erottaa muusta Särkijärvestä<br />
jonkinlainen poh<strong>ja</strong>kynnys, jonka sulkemassa<br />
lahdessa kasvillisuus on huomattavasti rehevämpää.<br />
Lahdenperää on rasittanut puolustusvoimien<br />
varikolta Vuoreslammin kautta virtaavat<br />
vedet. Lahdenperä <strong>ja</strong> Lahdesjärvi ovat matalia,<br />
paksun liejun peitossa olevia altaita <strong>ja</strong> vesi niissä<br />
on aavistuksen sameampaa. Runsaalle joukolle<br />
järvessä kasvavia laje<strong>ja</strong> kirkas <strong>ja</strong> puhdas vesi on<br />
elinehto, <strong>ja</strong> siksi tulevassa Vuoreksen, Särkijärven<br />
sillan <strong>ja</strong> Lahdesjärven alueen rakentamisessa<br />
tulisi erityistä huomiota kiinnittää valumaalueella<br />
tapahtuvaan toimintaan <strong>ja</strong> hulevesien<br />
käsittelyyn.<br />
Kuva 11. Särkijärvi syyskuussa 2001.
Change language