Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
40<br />
3. ELIÖSTÖ- JA BIOTOOPPISELVITYS<br />
gervo, korpikaisla, isoalvejuuri, rentukka (Caltha<br />
palustris), hiirenporras, huopaohdake, lehtovirmajuuri<br />
(Valeriana sambucifolia), lehtokorte,<br />
suovehka, korpi-imarre (Phegopteris connectilis)<br />
<strong>ja</strong> kevätlinnunsilmä.<br />
Korven reunamilla olevat rinteet ovat lehtomaisia<br />
<strong>ja</strong> lajistoltaan rikkaita. Rinteillä kasvaa mm.<br />
imikkää, keltavuokkoa (Anemone ranunculoides),<br />
lehtotähtimöä (Stellaria nemorum), mäntykukkaa,<br />
mustakonnanmar<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> metsävirnaa.<br />
Puusto rinteillä on kuusivaltaista <strong>ja</strong> paikoin järeääkin.<br />
Muuta puustoa ovat mm. raita, pihla<strong>ja</strong>,<br />
haapa, harmaaleppä <strong>ja</strong> muutama lehmuskin.<br />
Pensaskerroksessa kasvavat lehtokuusama, taikinamar<strong>ja</strong>,<br />
näsiä, lehmus <strong>ja</strong> lisäksi metsäruusu<br />
(Rosa ma<strong>ja</strong>lis). Rinteet ovat lähes kokonaan tuoretta<br />
sinivuokko-käenkaali-metsäimarre-/ sinivuokko-imikkä-tyypin<br />
lehtoa. Rinteiden alaosat<br />
ovat kosteaa mesiangervo-käenkaali-/ saniaislehtoa.<br />
Lähellä Särkijärven rantaa korvelle päin viettävällä<br />
loivalla rinteellä on lähde, joka on pahoin<br />
kulunut eikä sen voida katsoa olevan metsälain<br />
mukaisessa tilassa. Tervaleppäkorpi <strong>ja</strong> rinteiden<br />
lehdot ovat suurelta osin metsälain kriteerit täyttävässä<br />
tilassa <strong>ja</strong> tervaleppäkorvella olisi aineksia<br />
jopa luonnonsuojelulain mukaiseksi tervaleppäkorpi-luontotyypiksi,<br />
jollaisena sitä pidetään<br />
”Vuoreksen osa-yleiskaava-alueen luontoselvityksessä”.<br />
Kohteesta ei ole kuitenkaan tehty<br />
tarkistuspyyntöä Pirkanmaan Ympäristökeskukselle.<br />
Leppäsen puronvarsi on huomioitu yhdeksi<br />
<strong>Tampereen</strong> arvokkaaksi luontokohteeksi. Osa<br />
tästä kokonaisuudesta on metsäkeskuksen inventoimana<br />
metsälain mukaista.<br />
15. Leppäsen pohjoispuolella olevien rinteiden<br />
lehtolaikut<br />
Jo Särkijärven eteläosilta saakka alkava lehtomainen<br />
alue ulottuu Leppäsen pohjoispuolella oleville<br />
rinteille asti, jossa kasvaa paikoin runsaastikin<br />
lehtojen lajistoa. Kaakkoon <strong>ja</strong> itään viettävien<br />
rinteiden puusto on nuorehkoa <strong>ja</strong> niitä on harvennettu<br />
lähivuosina, eivätkä ne tältä osin täytä<br />
metsälain kriteerejä, mutta ovat luokiteltavissa<br />
muihin metsäluonnon arvokkaisiin elinympäristöihin.<br />
Rinteiden yläosien puusto on pääasiassa<br />
nuorehkoa mäntyä <strong>ja</strong> pääpuulajina alempana on<br />
luonnollisesti kuusi. Seassa kasvaa raitaa, koivua,<br />
pihla<strong>ja</strong>a, harmaaleppää <strong>ja</strong> jopa lehmusta.<br />
Lehtotyyppi vaihtelee rinteen yläosien kuivahkosta<br />
nuokkuhelmikkä-linnunherne-tyypistä<br />
alaosien tuoreeseen jopa imikkä-lehto-orvokkityyppiin<br />
<strong>ja</strong> kosteaan mesiangervo-käenkaali- <strong>ja</strong><br />
saniaislehtoon. Rinteiden huomionarvoisinta lajistoa<br />
ovat imikkä, lehto-orvokki, lehtopähkämö,<br />
metsävirna, mäntykukka, näsiä <strong>ja</strong> rauhoitettu<br />
valkolehdokki. Muusta lajistosta mainittakoon<br />
kivikkoalvejuuri, jota kasvaa useassa paikassa <strong>ja</strong><br />
usein kivikoiden <strong>ja</strong> kallioiden päällä/ kyljessä,<br />
lehtoarho, syyläjuuri <strong>ja</strong> muuta alueen lehdoille<br />
tyypillistä lajistoa. Mäkilehtoluste kasvaa paikoin<br />
rinteiden yläosilla laajoina lähes puhtaina kasvustoina.<br />
Lähellä rantaa olevan rehevän korven<br />
(kohdenro. 16) länsipuolella, jyrkähköllä rinteellä<br />
olevalla kasvillisuuden peittämällä louhikolla,<br />
kasvaa huomiota herättävän runsaasti kivikkoalvejuurta<br />
parinkymmenen metrin matkalla. Tämän<br />
saniaislehdon lajistoa ovat lisäksi imikkä,<br />
näsiä, lehtokuusama <strong>ja</strong> sinivuokko.<br />
16. Rehevä korpipainanne Leppäsen pohjoispuolella<br />
Lehtorinteiden tyvellä pienessä painanteessa<br />
si<strong>ja</strong>itsee rehevä <strong>ja</strong> ryteikköisen oloinen korpi.<br />
Painanne on aikoinaan ojitettu eikä sen vesitasapaino<br />
vastaa luonnontilaista; kohde ei ole<br />
metsälain mukainen. Ojituksesta päätellen sitä<br />
on saatettu aikoinaan viljellä. Kohteella kasvaa<br />
nuorta harmaaleppää, pihla<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> kuusta. Sen<br />
runsas kenttäkasvillisuus ilmentää ravinteisuutta.<br />
Huomionarvoisimpia laje<strong>ja</strong> kohteelta ovat<br />
velholehti, purolitukka (Cardamine amara), näsiä<br />
<strong>ja</strong> o<strong>ja</strong>leinikki (Ranunculus flammula). Korven<br />
lehtomaisella reunalla kasvavat mm. imikkä<br />
<strong>ja</strong> kevätlehtoleinikki. Muuta painanteen lajistoa<br />
ovat mm. mesiangervo, rentukka, suo-ohdake,<br />
lehtovirmajuuri sekä saniaisista metsäalvejuuri<br />
<strong>ja</strong> hiirenporras. Poh<strong>ja</strong>kerroksen sammalista<br />
mainittakoon palmusammal, ruusukesammal <strong>ja</strong><br />
runsaasti lehväsammalia, mikä lajisto ilmentää<br />
ravinteisuutta.<br />
17. Rehevä ruoho- <strong>ja</strong> heinäkorpi rinteen päällä<br />
Toistakymmentä metriä Särkijärven pintaa ylempänä<br />
on mukavan oloinen, vähäpuustoinen, osin<br />
kivinen, rehevä ruoho- <strong>ja</strong> heinäkorpi. Se on<br />
kuitenkin pienialaisena, varttuneen <strong>ja</strong> tiheähkön<br />
sekametsän ympäröimänä keskikesälläkin<br />
puolivarjoisa <strong>ja</strong> kosteahko. Harvaa puustoa ovat<br />
hieskoivu, harmaaleppä <strong>ja</strong> kuusi. Kasvaapa pohjoisella<br />
reunalla yksi puumainen <strong>ja</strong> pensasmaistakin<br />
lehmusta. Korven ravinteisuutta ilmentävää<br />
lajistoa ovat mm. käenkaali, korpikaisla,<br />
karhunputki, o<strong>ja</strong>kellukka <strong>ja</strong> huopaohdake. Kuivemmilla<br />
reunoilla kasvaa lillukkaa (Rubus saxatilis)<br />
<strong>ja</strong> taikinamar<strong>ja</strong>a. Lisäksi kohteella kasvaa<br />
erityisen runsaasti kastikkaa (Calamagrostis sp.).<br />
Erikoisuutena kohteella kasvaa punaherukkaa<br />
(Ribes rubrum-ryhmä) <strong>ja</strong> mustaherukkaa (Ribes
Change language